SAK tutki: Uudesta teknologiasta saadaan enemmän hyötyjä, jos työntekijät pääsevät vaikuttamaan hankintapäätöksiin

Työntekijät kannattaa ottaa mukaan uuden teknologian käyttöönottohankkeeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työntekijöiden kokemilla vaikutusmahdollisuuksilla näyttää olevan ratkaiseva vaikutus teknologisia uudistuksia koskeviin asenteisiin, SAK:n tekoälyä koskevasta tutkimushankkeesta ilmenee.
18.06. 10:59
SAK
Harvesterin kuljettaja Esa Sorila monitoimimetsäkoneen päällä. Kuva: Jaakko Lukumaa

SAK:n teettämän haastattelutukimuksen mukaan uusi teknologia otetaan työpaikoilla käyttöön usein hätiköidysti ja järjestelmät ovat keskeneräisiä. Esimerkiksi kotihoitajat saivat työnantajalta halvat kännykät, joiden kautta tehtävien hoito on hidasta ja hankalaa.

Juha Antila

– Työntekijät ovat tyypillisesti koekaniineja, joille tuodaan koneet, laitteet ja puolivalmiit ohjelmat testattaviksi, monesti ilman tarpeellista koulutusta tai perehdytystä. Tästä seuraa sekä osaamiseen että tekniikan toimimattomuuteen liittyviä ongelmia, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa.

SAK:n aikasemmin keväällä julkaisemassa luottamushenkilöpaneelissa vain 28 prosenttia vastaajista kertoi uuden teknologian parantaneen työpaikan tuottavuutta. Antila pitää osuutta hämmästyttävän pienenä.

– Heikko tuottavuusvaikutus johtunee juuri siitä, etteivät henkilöstön näkemykset vaikuta koneiden ja laitteiden hankintapäätöksiin. Sen seurauksena työntekijöiden kyky hyödyntää uutta teknologiaa jää vajaaksi.

Antila esittääkin Suomeen uutta työelämän kehittämisohjelma, joka tukee työpaikkoja digitaalisuuden hyödyntämisessä ja implementoinnissa.

– Ohjelman avulla työn tuottavuus kasvaisi, työhyvinvointi paranisi ja työurat pitenisivät.

Duunarin työ muuttumassa yksinäisemmäksi

Teemahaastattelujen perusteella sosiaalisuus ja kasvokkain kommunikointi ovat vähentyneet SAK:laisilla työpaikoilla. Postinkäsittelijä työskentelee yksin koneen melussa ja monitoimimetsäkoneen kuljettaja näkee kollegoitaan kerran vuodessa. Matkatoimistovirkailija kokee, että työstä on kadonnut suola, vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.

Kenenkään haastateltavan vastauksista ei käynyt ilmi, että teknologia olisi järkeistänyt ihmisten välistä kommunikointia ja jättänyt todelliselle vuorovaikutukselle enemmän aikaa.

– Viestintäteknologia on lisännyt viestien lukumäärää, mutta vähentänyt ihmisten välistä henkilökohtaista kanssakäymistä. Tavoitettavissa oleminen, paine vastata viesteihin nopeasti ja viestien väärinymmärtäminen ovat osalla työväestöä paineistaneet työtä, Juha Antila huomauttaa.

Työtehtäviä häviää, mutta uusia tulee tilalle

Huoli työpaikan säilymisestä ei teemahaastatteluissa ilmene yksilötasolla, vaikka automatisoinnin ja tehostamisen yleisesti pelätään vähentävän työpaikkoja. Esimerkiksi autoliikkeen huoltoteknikko kertoo, että uusi tekniikka vähentää mekaanisia huoltotöitä, mutta lisää sähkötyötä ja ohjelmointia.

– Osa työtehtävistä poistuu, mutta ei välttämättä koko työ. Jos kyseessä ovat raskaat tai vaaralliset työtehtävät, tämä voi olla myös hyvä asia, kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.

Myös SAK:n aikaisemmin julkistamat tutkimukset viittaavaat siihen, ettei teknologisilla uudistuksilla näyttäisi olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden työpaikkojen työntekijöistä 74 prosenttia kertoi työolobarometrissa, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi. Vastaava tulos saatiin luottamushenkilöpaneelin kyselyssä, jossa 72 prosenttia vastaajista arvioi, ettei uuden teknologian käyttöönotolla ole ollut työllisyysvaikutuksia.

Näin SAK tutki tekoälyn ja muun uuden teknologian vaikutuksia työelämään

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö on tutkinut tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia palkansaajien työhön kevään 2018 aikana. Tutkimukset ovat osa SAK:n vuonna 2017 käynnistämää nelivuotista Mahdollisuuksien aika -hanketta. Hankkeen aikaisempia teemoja ovat olleet uusi aikuiskoulutus ja työntekijän asema alustataloudessa.

Teemahaastattelut: Tekoäly tulee – muuttuuko duunarin työ?
Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Kahdeksaa henkilöä seitsemässä eri ammatissa haastateltiin strukturoidusti helmi- ja maaliskuussa 2018. Yksi haastatteluista tehtiin puhelimitse, loput kuusi henkilökohtaisesti kasvokkain haastatellen. Tutkimuksen toteutti SAK:n tilaamana Mikko Kesä Oy.

Työolobarometri: Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä?
Työolobarometriin haastateltiin 1 202:ta SAK:laisen ammattiliiton jäsentä puhelimitse helmi- ja maaliskuussa 2018. Työolojen laatua mitattiin barometrissa SAK:n kehittämällä Hyvän työn mittarilla, joka mittaa työelämän perusasioita sekä työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä.

Luottamushenkilöpaneeli: Uuden teknologian vaikutukset työpaikoille
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 1 030 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua maaliskuussa 2018. Kysymykseen "Onko työpaikalla otettu käyttöön uutta teknologiaa muutaman viimeisen vuoden aikana?" vastasi heistä 621 myöntävästi. Kyselyn loput kysymykset esitettiin vain heille.

Tiedotustilaisuus: Tekoäly tulee – muuttuuko duunarin työ?
SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan esitys Tekoäly tulee – muuttuuko duunarin työ? -tiedotustilaisuudessa 18.6.2018.

Näin uusi teknologia näkyy kotihoitajan ja harvesterinkuljettajan töissä

Kotihoidon lähihoitaja Niina Pahtela

Kotihoidon lähihoitajana työskentelevä Niina Pahtela käyttää työssään paljon tekniikkaa. Joskus hän kuitenkin toivoo suurta sähkökatkosta. Silloin punnittaisiin, mikä hänen työssään oikeasti on tärkeää.

Harvesterinkuljettaja Esa Sorila

Esa Sorila aloitti metsätöiden tekemisen moottorisahalla. Nyt hän kuljettaa monitoimimetsäkonetta ja on sen myötä muuttunut oikeastaan toimistotyöntekijäksi.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.