Sosiaaliturva ja palvelut

Sosiaaliturvan tarkoitus on varmistaa, että suomalaisille on tukea eri elämänvaiheissa eikä kukaan tipu turvaverkkojen ulkopuolelle. Tärkeä osa sosiaaliturvaa ovat julkiset palvelut, kuten varhaiskasvatus, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työvoimapalvelut.
Vanhempien joustavaa työntekoa on tuettava, kun lapset ovat pieniä. Kuva: Seppo Sirkka / Eastpress Lehtikuva

Sosiaaliturva ja palvelut ehkäisevät syrjäytymistä ja vahvistavat työllisyyttä. On tärkeää, että hyvinvointivaltion huoltosuhde pysyy kestävällä tasolla.

Suomen sosiaaliturvassa yhdistyvät toisiaan täydentävä työhön perustuva ansiosidonnainen turva ja perusturva. Ansiosidonnaisen turvan pääasiallisena tarkoituksena on taata kohtuullinen toimeentulo tilanteissa, joissa työntekijä on tilapäisesti työelämän ulkopuolelle. Etuus määräytyy työstä saatujen tulojen mukaan. Perusturva takaa etuuksia niille, joilla ei ole tuloja tai ne ovat hyvin pienet.

Sosiaaliturvan uudistus

Hallitus on käynnistänyt laajan sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan parlamentaarisen komitean työnä vuosina 2020–2027. Komitean työtä tukee viisi jaostoa. SAK on mukana komiteassa asiantuntijajäsenenä sekä edustajana työllisyyden ja osaamisen jaostossa, työ- ja toimintakykyjaostossa sekä hallintojaostossa. Sosiaaliturvakomitean etenemistä voi seurata ja työhön liittyvään materiaaliin tutustua sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.

SAK kannattaa sosiaaliturvan uudistamista. Koko nykyjärjestelmää ei kuitenkaan tarvitse romuttaa, sillä se on perustaltaan hyvä. Sosiaaliturvaa uudistettaessa palvelujen ja toimeentuloturvan yhteyttä tulee vahvistaa sekä parantaa ihmisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan eri elämäntilanteissa. SAK pitää tärkeänä, että Suomen sosiaaliturvamalli säilyy lakisääteisenä ja kattavana.

SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle

Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön. Siirry markkinointievästeiden hyväksyntään ruudun vasemmassa alalaidassa olevasta rattaan kuvasta.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän perustuttava jatkossakin ansio- ja syyperusteisuuteen.

Ansiosidonnainen sosiaaliturva tulee apuun, kun työnteko jostain syystä estyy. Syyperusteisuus tarkoittaa, että sosiaaliturvaa saa, jos on jostain syystä estynyt työn tekemisestä esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai perhevapaan takia.

Palvelut tulee nivoa tiiviimmin osaksi sosiaaliturvan kokonaisuutta.

Toimeentuloturvan ja palveluiden yhteydellä ehkäistään parhaiten syrjäytymistä sekä tuetaan mm. työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa.

Perusturvan taso on oltava riittävä.

Perusturvalla taataan säällinen toimeentulo kaikille ja ehkäistään köyhyyttä.

Kannustinloukkoihin on etsittävä inhimillisiä ratkaisuja.

Työnteon kannustimien parantamista ei tule toteuttaa sosiaaliturvan leikkauksin. Meillä ei ole varaa syventää köyhyyttä eikä heikentää turvan tasoa. Kannustimia voidaan parantaa mm. lieventämällä sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamista. Byrokratialoukot ovat kannustinloukkoja suurempi ongelma. Niitä voidaan purkaa mm. tulorekisteriä hyödyntämällä sekä parantamalla sosiaaliturvan hakemiseen liittyvää palvelua.

Blogikirjoitus: Sosiaaliturva on järkevää uudistaa vaiheittain