Työn on oltava reilua

Hyvässä työpaikassa työtoverit ja pomot ovat reiluja. Työt suunnitellaan, jaetaan ja toteutetaan yhteistyössä. Lomat, työvälineet, vaativammat työtehtävät, palkankorotukset ja työvuorot jaetaan oikeudenmukaisesti. Erimielisyydet ja kiistat ratkotaan puhumalla. Jos hankalia asioita ilmenee, niiden sovittelussa ovat mukana työntekijöiden keskuudestaan valitsemat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.

Työelämässä on lakeja ja sopimuksia, jotka tekevät selväksi sen, millainen toiminta on suositeltavaa ja mikä kiellettyä. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät työnantajat eivätkä työntekijät saa toimia työpaikalla oman mielensä mukaan.

Yritysten yhteistoimintalain tarkoitus on ohjata ja sitouttaa työnantajat ja työntekijät pitkäjänteiseen yhteistoimintaan työpaikoilla. Työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa ja työnantajan edustajia kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. Tasa-arvolaki luo puitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiselle työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää puolestaan kaikki etniseen alkuperään, kansallisuuteen, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvan syrjinnän.

Tästä huolimatta kolmannes SAK:laisten liittojen jäsenistä on huomannut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää. Useimmiten syrjintä on liittynyt työntekijän terveydentilaan tai syntyperään (SAK:n työolobarometri 2020).

Monikulttuurisuus työpaikoilla

Suomalaisilla työpaikoilla työskentelee tänä päivänä jo yli 150 000 työperäistä maahanmuuttajaa, joten monien kulttuurien ja kielien kirjo työ- elämässä on suurelle osalle suomalaisista tätä päivää. Maahanmuuttajien kanssa työskennelleet suhtautuvat erittäin myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Valtaosa heistä työskentelee mielellään maahanmuuttajien kanssa ja kokee heidän tuovan myös uusia näkökulmia ja kansainvälistä osaamista työyhteisöön. Maahanmuuttajien kanssa työskennelleet ajattelevat yleisemmin maahanmuuttajien olevan myös aivan yhtä hyviä tai huonoja työntekijöitä kuin suomalaisetkin.

Toisaalta maahanmuuttoon liittyy myös huolenaiheita. Ne liittyvät lähinnä siihen, polkeeko maahanmuutto palkkoja, viekö se työpaikkoja suomalaisilta ja sopeutuvatko maahanmuuttajat suomalaiseen työelämään. Näitä huolia on useimmiten niillä, jotka eivät ole tehneet töitä ulkomaalaistaustaisten työntekijän kanssa.

Arkinen vuorovaikutus sekä omat ja tuttavien kokemukset muokkaavat asenteitamme. SAK:n tutkimus (Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimuksen osaraportti, 2019 ) osoittaa, että kokemus työn tekemisestä maahanmuuttajan kanssa lisää myönteistä suhtautumista ja hälventää ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Kuten vanha sanonta kuuluu, koiratkin haukkuvat ihmistä, jota ne eivät tunne.

Sopimukset työrauhan takeena

Työehtosopimukset on tehty työ- rauhan takaamiseksi. Niissä ammattiliitto ja työnantajaliitto sopivat yhdessä yleiset ehdot, joilla työvoi- maa ostetaan ja myydään. Työehto- sopimus määrittää omalta osaltaan sekä työntekijöiden että työnantajien velvollisuudet ja oikeudet.

Sopimusten soveltaminen käytäntöön tapahtuu parhaiten niin, että niiden pohjalta käydään sopimusneuvotteluja työpaikoilla. Asiat eivät ole kunnossa, jos työehtosopimuksen minimivaatimuksia ei noudateta. Valitettavan usein myös tämä on arkipäivää työpaikoilla. SAK:laisten luottamushenkilöiden kertomukset ovat aika karua luettavaa, kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi ( SAK:n luottamushenkilöpaneeli, joulukuu 2016).

Sopimuksia ja lakeja tarvitaan, jotta työnantaja ei voi heikkonakaan hetkenä lipsua tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta. Työnantaja on kuitenkin asettanut riman kohtuuttoman alas, jos sopimuksen määräykset ja lain kirjain täytetään vastentahtoisesti hampaat kirskuen.

Tasapuolinen kohtelu on ammattiyhdistysliikkeen ja lainsäätäjän yhteinen tavoite. Ketään työtoveria ei saa kohdella epäoikeudenmukaisesti. Vääryys yhtä kohtaan on vääryys koko työporukkaa kohtaan. Silmätikut, suosikit ja muut tavat jaotella työporukkaa myrkyttävät nopeasti koko työpaikan hengen ja yleisen ilmapiirin. Tällöin luottamuksen ja hyvän yhteistyön tilalle tulee kyräilyä, kantelua, kiistoja ja kahnauksia sekä kohtuutonta kontrollia.

Hyvässä työssä tasapuolinen kohtelu ei ole velvoite vaan toimintatapa. Sekä työntekijät että työnantajat antavat ja vastaanottavat palautetta ja kykenevät jatkuvan muutoksen keskellä kehittämään työyhteisöään entistä reilummaksi.

Suomessa työnantajat käyttäytyvät tasapuolisemmin kuin monissa muissa maissa. Tästä saamme kiittää vahvoja ammattiliittoja, ammattiosastoja ja osaavia luottamushenkilöitä, jotka jo pelkällä olemassaolollaan varmistavat tasapuolisemmat työolot työpaikoilla. Suomen työelämässä tiedetään, että tasapuolinen toimintatapa on helpompi tie. Vaikeissa paikoissa vahva järjestäytyminen on tarpeen, sillä yksinäisen työntekijän on hankala, ja toisinaan myös hyvin uskaliasta, ottaa puheeksi kokemansa syrjinnän, epäoikeudenmukaisen kohtelun tai muut ongelmat työpaikalla.

Hyvästä työstä ei ole vastuussa vain työnantaja, vaan työpaikan hengen luomisessa ovat mukana kaikki. Työtoverien reiluus, suorapuheisuus ja luotettavuus auttavat eteenpäin kovissa paikoissa ja myös niiden jälkeen. Elämä on helpompaa kaikille, kun työtovereiden kanssa tulee toimeen. Hyvässä työssä yhdistyvät asiallinen käytös, hyvä huumori ja rapsakka tekemisen meininki.

SAK:n jäsenet ovat kohtuullisen tyytyväisiä työpaikkojensa arkeen. Kohtelu on useimmiten asiallista ja oikeudenmukaista, mutta monilta työpaikoilta löytyy myös parantamisen varaa. Pelisääntöjen rikkomuksiin pitää puuttua nopeasti ja päättäväisesti.