Työttömyysturvan ja työttömien palvelujen määräaikaiset poikkeukset

Päivitetty 4.2.2021

Mitkä työttömyysturvan koronapoikkeukset päättyivät 31.12.2020?

Kevään ja kesän 2020 aikana työttömyysturvaan tehtiin lukuisia väliaikaisia muutoksia koronapandemian vuoksi. Moni näistä poikkeuksista päättyi vuodenvaihteessa.

  • Työttömyysturvassa on vuoden alusta alkaen ollut jälleen viiden päivän omavastuuaika, ellei omavastuuaika ole alkanut viimeistään 31.12.2020. Omavastuuajalta työnhakija ei saa työttömyysturvaa.
  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäolo- ja jäsenyysehto pitenivät kolmesta kuukaudesta takaisin kuuteen kuukauteen, ellei ansiopäivärahan maksaminen ole alkanut viimeistään 31.12.2020. Työssäoloehto tarkoittaa, että työnhakijan on pitänyt olla työssä vähintään 26 viikkoa edeltäneen 28 kuukauden aikana. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää lisäksi, että työnhakija on ollut vähintään kuusi kuukautta työttömyyskassan jäsen ennen työttömyyden alkua.
  • Työttömyyspäivärahan enimmäisajan kuluminen jatkuu jälleen vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuun alusta lukien on palattu vanhaan käytäntöön, jonka mukaan työttömyyspäivärahaa maksetaan tilanteesta riippuen joko 300, 400 tai 500 päivää. Jos työttömyys jatkuu sen jälkeen, on työnhakijan haettava työmarkkinatukea Kelasta.

Mitkä työttömien palveluja koskevat poikkeukset päättyivät 31.12.2020?

  • Tammikuun alusta 2021 lukien työnhakijan työnhaku TE-palvelussa katkeaa, jos hän ei ole laatinut palvelutarpeen arviointia tai työllistymissuunnitelmaa.
  • Lisäksi työttömyysturvan maksaminen voidaan poikkeuksia edeltävään tapaan katkaista määräajaksi, jos työnhakija on keskeyttänyt työllistymistä edistävän palvelun.
  • Vuodenvaihteessa palasivat myös rajoitukset, joiden perusteella lyhytkestoisten opintojen pidentymisestä yli kuuden kuukauden määräajan seuraa pääsääntöisesti työttömyysturvan väliaikainen menetys, jos opinnot todetaan päätoimisiksi.
  • Lisäksi omaehtoisten opintojen etenemistä on seurattu tammikuun alusta lähtien normaalisti eikä niihin voi saada lisäaikaa.

Miten työttömyysturvan maksamista työttömälle on helpotettu?

  • Työttömyyskassa tai Kela voi maksaa hakijalle osan työttömyysetuudesta enintään kuuden kuukauden ajan ennakkona, ennen kuin se tekee päätöksen, jotta hakijan ei tarvitse odottaa rahaa kohtuuttoman kauan. Aiemmin ennakkona on voitu maksaa tukea kahdelta kuukaudelta. Työttömyysetuutta pitää kuitenkin edelleen hakea jokaiselle jaksolle. 
  • Sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa ei käytetä erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista tuloa. Sovittelujakso ja etuuden hakujakso on siten aina neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa tai kuukausi, vaikka tähän jaksoon sisältyisikin päiviä, joilta etuusoikeutta ei ole. 
  • Jos sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa ei yritystoiminnan ansiotulon määrän muutoksen vuoksi voi käyttää verotuksessa vahvistettua tuloa, sovittelu tehdään yrittäjän itse ilmoittaman tulon perusteella.

Nämä lakimuutokset ovat voimassa maaliskuun loppuun 2021 saakka.

Miten paljon saa ansaita ilman, että työttömyysturva pienenee?

Työttömyysetuuden määrään vaikuttavat kaikki ansiotulot, jotka ylittävät suojaosan. Suojaosa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka voi ansaita ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.

Normaalisti suojaosa on 300 euroa kuukaudessa (279 euroa neljän kalenteriviikon aikana). Se on korotettu väliaikaisesti 500 euroon kuukaudessa (465 euroon neljän kalenteriviikon aikana). 

Suojaosan korotus koskee myös jo ennestään työttömyysetuuden sovittelun piirissä olevia työttömyysturvan saajia. Sitä sovelletaan kuitenkin vain niihin työttömyysetuuksiin, joiden hakujakso on alkanut 1.6.2020–31.3.2021.

Miten liikkuvuusavustuksen ehdot ovat muuttuneet?

Liikkuvuusavustusta voi saada työttömyysturvaan oikeutettu henkilö, joka ottaa vastaan kaukana asuinpaikastaan sijaitsevan työn. Sitä voidaan maksaa myös silloin, kun työntekijä muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.

Liikkuvuusavustusta voidaan väliaikaisesti maksaa sekä kokoaika- että osa-aikatyössä käyvälle työntekijälle, jos hänen päivittäisen työhön liittyvän matkansa kesto ylittää työn alkaessa kaksi tuntia. Normaalisti matkan pitää kestää kokoaikatyössä vähintään kolme tuntia ja osa-aikatyössä vähintään kaksi tuntia. Muutos koskee niitä työsuhteita, jotka ovat alkaneet tai alkavat aikaisintaan 12.6.2020. Jos työsuhde alkaa 31.3.2021 jälkeen, muutosta ei enää sovelleta.

Liikkuvuusavustusta voi hakea omasta työttömyyskassasta tai Kelasta. Avustusta maksetaan, jos työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta. Työsuhteen kestosta riippuen liikkuvuusavustusta voi saada 30–60 päivän ajan. Se on saman suuruinen kuin peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Voiko työllistymistä edistävän palvelun keskeyttää koronavirusepidemian vuoksi?

Ei voi. Työnhakijan oikeus keskeyttää työllistymistä edistävä palvelu työttömyysetuutta menettämättä koronaviruspandemiasta johtuvasta syystä päättyi vuoden 2020 lopussa.

Lisäksi työllistymissuunnitelmien toteuttamisen automaattinen seuranta verkkopalvelussa on otettu jälleen käyttöön 1.2.2021 alkaen ja työnhakija voi menettää oikeutensa työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamatta jättämisen takia.

Voivatko yrittäjät ja freelancerit saada työttömyysturvaa?

Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tuli voimaan 8.4.2020. Lailla parannetaan yrittäjien ja freelancereiden mahdollisuuksia saada työttömyysturvaa 31.3.2021 saakka. Jos heidän päätoiminen työskentelynsä päättyy tai toimeentulonsa heikentyy koronavirusepidemian vuoksi, he voivat hakea Kelalta työmarkkinatukea ilman vaatimusta yritystoiminnan lopettamisesta.

Jos yrittäjä on rekisteröitynyt työnhakijaksi viimeistään 15.4., hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3. alkaen, vaikka työnhaku ei olisi voimassa. Tukea voi kuitenkin saada vasta siitä alkaen, kun edellytykset täyttyvät.

Miten pitkään hakija voi saada starttirahaa, jos hän siirtyy päätoimisesti yrittäjäksi?

Normaalisti kokoaikaiseksi yrittäjäksi ryhtyvä työtön tai muu ehdot täyttävä hakija voi saada TE-toimiston myöntämää starttirahaa enintään 12 kuukauden ajan. Starttirahan enimmäiskestoa on kuitenkin väliaikaisesti pidennetty 18 kuukauteen. Muutoksella pyritään turvaamaan starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen koronaviruspandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta. Muutos on voimassa 31.12.2021 asti.

Miten toimin, jos minut lomautetaan tai jään työttömäksi?

  • Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon sähköisessä Oma asiointi -palvelussa viimeistään ensimmäisenä lomautus- tai työttömyyspäivänäsi. Täytä ilmoittautumislomake huolellisesti.
  • Jos saat tehtäväksi palvelutarvearvion, tee se 2 arkipäivän kuluessa, ettei työnhakusi pääty.
  • Jos sait tehtäväksi työllistymissuunnitelman, tee se 7 arkipäivän kuluessa, ettei työnhakusi pääty.
  • Hae työttömyyskorvausta sähköisesti omasta työttömyyskassastasi tai Kelasta.
  • Jos et voi käyttää sähköistä palvelua, voit soittaa esimerkiksi TE-toimiston puhelinpalveluun (puh. 0295 025 500, ma–pe klo 9–16.15). TE-toimistojen asiointipaikkojen aukiolossa ja toimintatavoissa on muutoksia koronavirustilanteen vuoksi.