Työttömyysturvan ja työttömien palvelujen määräaikaiset poikkeukset

Päivitetty 26.10.

Miten työttömyysturvaa koskevat säännökset ovat muuttuneet?

Työttömyysturvaa koskevat muutokset ovat tulleet takautuvasti voimaan 16.3.2020 lähtien ja ne ovat voimassa 31.12.2020 saakka.

  • Työttömyysturvan alun 5 omavastuupäivää ovat poistuneet. 
  • Työttömyyspäivärahan enimmäisaika (300/400/500 päivää) ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa riippumatta siitä, milloin päivärahan saaminen on alkanut tai mikä on päivärahan maksamisen peruste (voimaan 1.7.2020 alkaen).
  • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto on lyhentynyt 26 viikosta 13 viikkoon eli 3 kuukauteen.
  • Ansiopäivärahan saaminen edellyttää lisäksi, että työntekijä on ollut saman ajan työttömyyskassan jäsen.
  • Yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto on lyhentynyt vuodesta puoleen vuoteen.

Mitä muutoksia on tullut työttömäksi ilmoittautumiseen?

  • Työnhaun käynnistyminen ei epäonnistu eikä sen voimassaolo pääty, vaikka työnhakija ei olisi vastannut TE-toimiston sähköisessä OmaAsiointi-palvelussa palvelutarpeen arviointiin tai laatinut työllistymissuunnitelmaluonnosta. 
  • Työnhakijan ensimmäinen haastattelu järjestetään vain siinä tapauksessa, että TE-toimisto pitää haastattelun järjestämistä tarkoituksenmukaisena. Myöhemmät määräaikaishaastattelut tulee kuitenkin pyrkiä järjestämään 3 kuukauden välein.

Nämä muutokset ovat voimassa joulukuun loppuun 2020 saakka.

Katso myös kohta ”Miten toimin, jos minut lomautetaan tai jään työttömäksi?” alempana.

Miten työttömyysturvan maksamista työttömälle on helpotettu?

  • Työttömyyskassa tai Kela voi maksaa hakijalle osan työttömyysetuudesta enintään kuuden kuukauden ajan ennakkona, ennen kuin se tekee päätöksen, jotta hakijan ei tarvitse odottaa rahaa kohtuuttoman kauan. Aiemmin ennakkona on voitu maksaa tukea kahdelta kuukaudelta. Työttömyysetuutta pitää kuitenkin edelleen hakea jokaiselle jaksolle. 
  • Sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa ei käytetä erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista tuloa. Sovittelujakso ja etuuden hakujakso on siten aina neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa tai kuukausi, vaikka tähän jaksoon sisältyisikin päiviä, joilta etuusoikeutta ei ole. 
  • Jos sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa ei yritystoiminnan ansiotulon määrän muutoksen vuoksi voi käyttää verotuksessa vahvistettua tuloa, sovittelu tehdään yrittäjän itse ilmoittaman tulon perusteella.

Nämä lakimuutokset ovat voimassa joulukuun loppuun 2020 saakka.

Miten paljon saa ansaita ilman, että työttömyysturva pienenee?

Työttömyysetuuden määrään vaikuttavat kaikki ansiotulot, jotka ylittävät suojaosan. Suojaosa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka voi ansaita ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.

Normaalisti suojaosa on 300 euroa kuukaudessa (279 euroa neljän kalenteriviikon aikana). Se on korotettu väliaikaisesti 500 euroon kuukaudessa (465 euroon neljän kalenteriviikon aikana). 

Suojaosan korotus koskee myös jo ennestään työttömyysetuuden sovittelun piirissä olevia työttömyysturvan saajia. Sitä sovelletaan kuitenkin vain niihin työttömyysetuuksiin, joiden hakujakso on alkanut 1.6.–31.12.2020.

Miten liikkuvuusavustuksen ehdot ovat muuttuneet?

Liikkuvuusavustusta voi saada työttömyysturvaan oikeutettu henkilö, joka ottaa vastaan kaukana asuinpaikastaan sijaitsevan työn. Sitä voidaan maksaa myös silloin, kun työntekijä muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.

Liikkuvuusavustusta voidaan väliaikaisesti maksaa sekä kokoaika- että osa-aikatyössä käyvälle työntekijälle, jos hänen päivittäisen työhön liittyvän matkansa kesto ylittää työn alkaessa kaksi tuntia. Normaalisti matkan pitää kestää kokoaikatyössä vähintään kolme tuntia ja osa-aikatyössä vähintään kaksi tuntia. Muutos koskee niitä työsuhteita, jotka ovat alkaneet tai alkavat aikaisintaan 12.6.2020. Jos työsuhde alkaa 31.12.2020 jälkeen, muutosta ei enää sovelleta.

Liikkuvuusavustusta voi hakea omasta työttömyyskassasta tai Kelasta. Avustusta maksetaan, jos työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta. Työsuhteen kestosta riippuen liikkuvuusavustusta voi saada 30–60 päivän ajan. Se on saman suuruinen kuin peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Voiko työllistymistä edistävän palvelun keskeyttää koronavirusepidemian vuoksi?

Kyllä voi. Työnhakijalla on oikeus keskeyttää työllistymistä edistävä palvelu työttömyysetuutta menettämättä koronaviruspandemiasta johtuvasta perustellusta syystä.

Lisäksi työllistymissuunnitelmien toteuttamisen automaattinen seuranta verkkopalvelussa on keskeytetty. Työnhakijat eivät menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamatta jättämisen takia.

Lakimuutokset ovat tulleet takautuvasti voimaan 16.3.2020 ja niiden voimassaolo päättyy joulukuun lopussa 2020.

Jos lyhytkestoiset opinnot pitkittyvät koronavirusepidemian vuoksi, voiko niitä jatkaa työttömyysturvalla?

Kyllä voi. Jos työnhakijan opinnot ovat viivästyneet koronavirusepidemian vuoksi, hän voi jatkaa niitä ja saada työttömyysetuutta, vaikka opintojen kestoa koskeva kuuden kuukauden enimmäisaika ylittyisi. Viivästyksestä tulee ilmoittaa TE-toimistoon. Lakimuutos on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.

Voiko omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla jatkaa, jos opinnot viivästyvät?

Kyllä voi, jos viivästyminen johtuu koronaviruspandemiasta. Työttömyysturvalla tuettujen omaehtoisten opintojen etenemistä koskevasta vaatimuksesta on mahdollista poiketa ja 24 tai 48 kuukauden enimmäistukiaikaa voidaan jatkaa enintään vuoden 2020 loppuun asti, jos opintojen eteneminen on viivästynyt koronaviruspandemian vuoksi. Opintojen jatkaminen ja etenemisen seurannassa joustaminen edellyttävät ilmoitusta TE-toimistoon.

Voivatko yrittäjät ja freelancerit saada työttömyysturvaa?

Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tuli voimaan 8.4. Lailla parannetaan yrittäjien ja freelancereiden mahdollisuuksia saada työttömyysturvaa 31.12. saakka. Jos heidän päätoiminen työskentelynsä päättyy tai toimeentulonsa heikentyy koronavirusepidemian vuoksi, he voivat hakea Kelalta työmarkkinatukea ilman vaatimusta yritystoiminnan lopettamisesta.

Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15.4., hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3. alkaen, vaikka työnhaku ei olisi voimassa. Tukea voi kuitenkin saada vasta siitä alkaen, kun edellytykset täyttyvät.

Miten pitkään hakija voi saada starttirahaa, jos hän siirtyy päätoimisesti yrittäjäksi?

Normaalisti kokoaikaiseksi yrittäjäksi ryhtyvä työtön tai muu ehdot täyttävä hakija voi saada TE-toimiston myöntämää starttirahaa enintään 12 kuukauden ajan. Starttirahan enimmäiskestoa on kuitenkin väliaikaisesti pidennetty 18 kuukauteen. Muutoksella pyritään turvaamaan starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen koronaviruspandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta. Muutos on voimassa 31.12.2021 asti.

Miten toimin, jos minut lomautetaan tai jään työttömäksi?

  • Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon sähköisessä Oma asiointi -palvelussa viimeistään ensimmäisenä lomautus- tai työttömyyspäivänäsi. Täytä ilmoittautumislomake huolellisesti.
  • Jos saat tehtäväksi palvelutarvearvion, tee se 2 arkipäivän kuluessa, ettei työnhakusi pääty.
  • Jos sait tehtäväksi työllistymissuunnitelman, tee se 7 arkipäivän kuluessa, ettei työnhakusi pääty.
  • Hae työttömyyskorvausta sähköisesti omasta työttömyyskassastasi tai Kelasta.
  • Jos et voi käyttää sähköistä palvelua, voit soittaa esimerkiksi TE-toimiston puhelinpalveluun (puh. 0295 025 500, ma–pe klo 9–16.15). TE-toimistojen asiointipaikkojen aukiolossa ja toimintatavoissa on muutoksia koronavirustilanteen vuoksi.