Kysymyksiä ja vastauksia työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemian aikana

Päivitetty 21.9. kello 14.00

Saako työnantaja perua lupaamansa kesätyöpaikan koronavirusepidemian vuoksi?

Jos työsopimus on syntynyt, työnantaja voi irtisanoa kesätyöntekijän työsuhteen vain taloudellisista ja tuotannollisista tai henkilöstä johtuvista syistä irtisanomisaikaa noudattaen. Sillä, etteivät työt ole vielä alkaneet, ei ole merkitystä. Koronavirusepidemia ei muuta tätä periaatetta.

Työsopimus voidaan katsoa syntyneeksi, vaikka kirjallista työsopimusta ei olisi vielä tehty. Myös suullinen työsopimus tai sähköpostilla annettu sitoumus sitoo työnantajaa.

Jos työnantajalla ei olekaan tarjota kesäksi töitä, hän voi irtisanoa tai lomauttaa työntekijän. Tämä edellyttää, että irtisanomis- tai lomauttamisperusteena ilmoitettu seikka, esimerkiksi koronavirusepidemian aiheuttama yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyminen, on ilmennyt työsopimuksen syntymisen jälkeen. Lisäksi työnantajan on selvitettävä, onko hänellä tarjota työntekijälle muuta työtä tai voiko hän kouluttaa työntekijän muihin tehtäviin.

Huhtikuun alussa voimaan tulleen tilapäisen lakimuutoksen vuoksi myös määräaikainen työntekijä (kuten kesätyöntekijä) voidaan lomauttaa. Lakimuutoksella on lisäksi sovittu, että määräaikaisen työntekijän työsuhteen saa koeajalla purkaa myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lakimuutokset ja vastaavat työehtosopimusten määräykset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka eivätkä ne koske valtion, kunnan tai kirkon työpaikkoja. Lue lisää kohdasta Lomautusta ja muita työehtoja koskevat määräaikaiset poikkeukset.

Jos työsuhteesi irtisanotaan tai puretaan tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon työnhakijaksi ja hae työttömyysturvaa työttömyyskassastasi tai Kelasta. Lue lisää kohdasta Työttömyysturva.

Jos työsopimusta ei vielä ole syntynyt, työnantaja voi perua kesätyöpaikan ilman irtisanomis- tai lomautusmenettelyä. Siinä tapauksessa hakijalla ei valitettavasti ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää etsiä uusi kesätyöpaikka.

SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduunari-infon nettisivuilta löydät lisää tietoa kesätyöhön liittyvistä työsuhdeasioista. Voit myös soittaa infoon maksutta 4.5. alkaen (0800 179 279, ma–pe klo 9–15).

Voiko työnantaja kieltää tervettä työntekijää tulemasta töihin?

Työntekijällä on oikeus tehdä työtä siten kuin työsopimuksessa on sovittu. Työnantaja voi kuitenkin kieltää työntekijää tulemasta töihin. Tällainen määräys ei vapauta työnantajaa palkan maksuvelvollisuudesta. Työnantajan on näin ollen maksettava kotonaoloajalta sama palkka kuin jos työntekijä olisi töissä.

Etätöitä on syytä suosia, jos se suinkin on mahdollista.

Työnantaja ei voi määrätä työntekijää koronatestiin.

Saako työntekijä olla poissa töistä koronavirustartunnan ehkäisemiseksi?

Sairastumispelko ei oikeuta työntekijää olemaan poissa töistä. Töistä voi olla poissa vain, jos niin sovitaan. Työntekijän ja työnantajan on sovittava palkanmaksusta silloin, kun työntekijä jää oma-aloitteisesti pois töistä. Lähtökohtana on, ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa.

Voinko jatkaa töissä tai palata esimerkiksi etätöistä työpaikalle, jos kuulun riskiryhmään?

Jos kuulut riskiryhmään, pyydä hoitavalta lääkäriltä todistus, jossa kerrotaan sinulla olevan vakavan koronainfektion riski. Esitä todistus työnantajalle ja pyydä arviota siitä, voitko työskennellä turvallisesti tehtävässäsi. Jos työpaikan riskinarviointi osoittaa, että voit työskennellä turvallisesti, voit palata töihin noudattaen yleisiä koronavirustartunnan torjuntaan käytettäviä keinoja. Riskinarvioinnissa otetaan huomioon mahdollisuus suojainten käyttöön ja muihin torjuntakeinoihin.

Mikäli riski koronavirusinfektion saamiseen on merkittävä, työnantajan pitää siirtää sinut töihin, joissa et altistu virukselle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työnantaja voi lomauttaa sinut. Lomauttaminen edellyttää kuitenkin, ettei työnantajalla ole tarjota töitä. Jos töitä on tarjolla, voitte sopia lomautuksesta, mutta tällöin et ole oikeutettu työttämyyskorvaukseen.

Miten työntekijän on meneteltävä, jos itse on terve, mutta lapsi tai puoliso tai iäkäs vanhempi sairastuu? 

Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pienemmän sairaan lapsen hoitamiseksi työntekijä voi käyttää tilapäistä hoitovapaata, joka on työ- ja virkaehtosopimusten mukaan yleensä palkallista.

Kelasta voi hakea epidemiatukea, jos lapsen vanhempi, huoltaja tai tämän samassa taloudessa asuva puoliso on joutunut ottamaan koronaepidemian vuoksi palkatonta vapaata lapsen hoitamista varten. Lue lisää alempana kohdasta ”Kuka voi hakea Kelan epidemiatukea palkattoman poissaolon vuoksi?”.

Puolison tai iäkkään vanhemman hoitamiseksi voi työnantajan kanssa sopia myös etätyöstä tai vuosilomapäivien käyttämisestä.

Saako työmatkoja tehdä? 

Työnantaja päättää työmatkoista. Hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista muualle paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Nämä maat näkyvät vihreinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kartassa. Jos saavut Suomeen maasta, joka on kartassa punainen tai harmaa, THL suosittelee 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia.

Työmatkan sijasta kokoukset ja muut tapaamiset voidaan järjestää videoneuvotteluina ja muiden etäyhteyksien välityksellä.

Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa myös EU-alueelle, mikäli paikallinen viranomainen on antanut työntekijälle karanteeni- tai eristysmääräyksen. 

Saako työnantaja teettää hätätyötä? 

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Luottamusmiestä on kuultava, jos hätätyötä ryhdytään teettämään.

Saako työnantaja rajoittaa työntekijän matkustamista vapaa-ajalla koronavirustilanteen vuoksi?

Työnantaja ei voi rajoittaa työntekijän vapaa-ajalla tapahtuvaa matkailua Suomessa. Päätöksen maan sisäisen liikkumisen rajoituksista tekee viranomainen.

Mistä työntekijä saa rahaa koronavirustilanteen työssä aiheuttamien muutosten aikana? 

Kela maksaa tartuntapäivärahaa, jos tartuntapäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät (ks. sivu Koronavirustartunnan ehkäiseminen ja sairastuminen).

Jos työntekijä on etätöissä, työnantaja maksaa tehdyiltä tunneilta normaalin palkan, samoin silloin, jos työnantaja on estänyt työntekijän työnteon.

Jos työntekijä on saapunut ulkomailta Suomeen ja ohjattu karanteeninomaisiin oloihin niin, että hän on joutunut ottamaan palkatonta vapaata työstä, voi hän hakea Kelasta epidemiatukea. Lue lisää alempana kohdasta ”Kuka voi hakea Kelan epidemiatukea palkattoman poissaolon vuoksi?”.

Jos työntekijä on lomautettu tai työnteko on muutoin estynyt työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. Työntekijän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi ja täytettävä muut työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset.

Muissa sairaustapauksissa eli kun sairaus ei ole koronaviruksen aiheuttama, sinulla on sairastaessasi tai sairasta lasta hoitaessasi oikeus normaaleihin lain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin palkka- ja sairauspäivärahaetuuksiin.

Kuka voi hakea Kelan epidemiatukea palkattoman poissaolon vuoksi?

Kelasta voi hakea epidemiatukea, jos lapsen vanhempi, huoltaja tai tämän samassa taloudessa asuva puoliso on joutunut ottamaan koronaepidemian vuoksi palkatonta vapaata lapsen hoitamista varten. Tukea voi saada, jos hoidettava lapsi on

  • varhaiskasvatuksen piirissä
  • esiopetuksessa
  • perusopetuksen 1.–3. luokalla
  • perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tai
  • saanut päätöksen erityisen tuen tarpeesta tai pidennetystä oppivelvollisuudesta.

Tukea maksetaan myös ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteeninomaisiin olosuhteisiin ja jotka joutuvat tämän takia ottamaan palkatonta vapaata työstään.

Jotta voit saada tukea, sinulla pitää olla Suomessa voimassa oleva työ- tai virkasuhde. Lisäksi sinulla pitää olla työnantajaltasi todistus palkattomasta poissaolosta, joka johtuu koronaepidemiasta.

Lomautettu tai työtön ei voi saada epidemiatukea. Tukea ei myöskään voi saada äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla oleva.

Epidemiatukea voi hakea takautuvasti 3 kalenterikuukauden ajalta, ja sitä voi saada aikaisintaan 16.3.2020 alkaen. Tukea koskeva laki on voimassa määräaikaisesti 31.8.2020 saakka.

Jos hoidat lasta palkattomalla vapaalla, voit saada epidemiatukea enintään 13.5. saakka. Tämän jälkeen lasten poissaolo koulusta tai varhaiskasvatuksesta ei ole enää hallituksen suositusten mukaan tarpeen.

Lisätietoja epidemiatuesta löytyy Kelan nettisivuilta.

Saako työnantaja määrätä työntekijän vuosilomalle tai peruuttaa jo sovitun loman? 

Koronavirus ei oikeuta poikkeamaan vuosilomalaista eikä työ- tai virkaehtosopimuksesta. Jo määrättyä vuosiloma ei voi perua koronavirustilanteen takia. Perumiseen tarvitaan työntekijän suostumus.

Viranomaistietoa

TE-palvelun usein kysytyt kysymykset koronaviruksen vaikutuksista

Ulkoministeriön kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Maahanmuuttoviraston ohjeita muun muassa oleskeluluvan hakemisesta

Kelan epidemiatuki

Ammattiliittojen ja muiden työmarkkinajärjestöjen ohjeistuksia

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

Ilmailualan Unioni IAU

Jalkapallon pelaajayhdistys:
koronavirus ja sen seuraamukset pelaajien sopimuksiin (7.3.2020)
- päivitetty ohjeistus harjoitteluun 1.6. alkaen (26.5.2020)

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Kaupanalan esimiesliitto KEY

Merimies-Unioni

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Rakennusliitto

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Suomen Jääkiekkoilijat

Suomen Muusikkojen Liitto

Sähköliitto

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme

Teollisuusliitto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tietoa ammattiliittojen tapahtumien ja koulutuksien peruuntumisesta

Aliupseeriliitto

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

Jalkapallon pelaajayhdistys

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Merimies-Unioni

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Paperiliitto

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU

Rakennusliitto

Rautatiealan Unioni RAU

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Suomen Muusikkojen Liitto

Sähköliitto

Teollisuusliitto

Yleinen Lehtimiesliitto