Saavutuksia

SAK:n ja suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia ovat muun muassa kesä- ja talvilomat, perhevapaat, irtisanomissuoja ja viisipäiväinen työviikko.

2016

  • Kilpailukykysopimus
  • Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta
  • Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus

2015

  • Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkkaratkaisu
  • Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien uudistus

2014

  • Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä
  • Joustava hoitoraha
  • Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa

2013

  • Työllisyys- ja kasvusopimus

2012

  • Työurasopimus

2011

  • Raamisopimus

2010

  • Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja
  • Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta
  • Yhdistyslain uudistus, joka mm. paransi työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ay-toimintaan
  • Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön haittaluokituksen uudistus

2009

  • Sosiaalitupo
  • Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta
  • Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen

2007

  • Työntekijän työeläkelaki
  • Yt-lain uudistus

2006

  • Työsuojelun valvontalain uudistaminen
  • Tilaajavastuulaki
  • Samapalkkaohjelma
  • Työeläkelaitosten valvonnan tehostaminen ja sijoitustoiminnan kehittäminen
  • Perhevapaakustannusten tasaaminen (mm. äitiys- ja perhepäivärahojen korotus)

2005

  • Työeläkeuudistus
  • Tasa-arvolain kokonaisuudistus
  • Vuosilomalain uudistus
  • Kesäduunaripuhelin

2004

  • Ammatillisen kuntoutuksen uudistus
  • Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
  • Osaamisen kohottamisohjelma Noste

2003

  • Työttömyysturvalain uudistus
  • Uusi työturvallisuuslaki
  • Tapaturma- ja ammattitaitolain uudistus
  • Perhevapaiden uudistus
  • Koululaisten iltapäivähoito

2002

  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus
  • Uusi työterveyshuoltolaki
  • Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta)

2001

  • Uusi työsopimuslaki
  • Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti)

1999

  • Varhaiseläkeuudistus

1998

  • Työttömyysturvarahaston perustaminen

1997

  • TT-SAK yleiset sopimukset
  • PT-SAK yt-sopimus
  • Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus
  • Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta

1996

  • Päivähoitolaki
  • Työaikalain kokonaisuudistus
  • Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva
  • Vuosilomalain osittaisuudistus
  • Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot
  • Henkilöstörahastolain uudistus
  • Yhteistoimintalain uudistus
  • Tel-yhtiöiden hallintolaki

1995

  • Ulkomaisten työntekijöiden työehdot
  • Vuorotteluvapaa
  • Työaikalaki
  • Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö

1993

  • SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä
  • STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi

1992

  • TVK menee konkurssiin ja suurin osa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yleislakolla

1991

  • Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto
  • Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä
  • Ammattikoulutusraha
  • SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan
  • STK:n 'saatanalliset säkeet' torjutaan ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen saadaan aikaan tulopoliittinen ratka

1990

  • Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991.
  • Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen)
  • SAK-LTK yleissopimus
  • SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan
  • Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä

1989

  • Työttömyysturvalain muutos
  • Työministeriö aloittaa toimintansa
  • Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990
  • Uusi yhdistyslaki
  • SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia
  • SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan
  • SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä

1988

  • Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta
  • Henkilörekisterilaki
  • Yksilölliset työajat lakisääteisiksi
  • Kotihoidontuki laajenee
  • Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten

1987

  • Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ
  • Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa
  • Aikuisten opintotuki

1986

  • Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään
  • Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon
  • SAK:n avainalojen yhteislakko 13.–15.3.1983
  • SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois
  • Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987–1990
  • SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus
  • Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987

1985

  • Laki kotihoidontuesta

1984

  • SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla
  • Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia
  • Ansiosidonnainen työttömyysturva
  • Laki irtisanomismenettelystä
  • SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi
  • SAK-LTK irtisanomissuojasopimus
  • Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan

1981

  • Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I
  • Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa
  • SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta

1980

  • Opintovapaalaki
  • Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma
  • Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä

1979

  • Talvilomaoikeuden laajentaminen

1978

  • Yhteistoimintalaki
  • Työterveyshuoltolaki
  • Talviloma vuosilomalakiin
  • Isyysloma 12 päivää
  • SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen
  • SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen
  • Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy
  • SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat

1977

  • SAK-LTK työsuojelusopimus
  • Talviloma

1976

  • SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus
  • Ryhmähenkivakuutus

1974

  • Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu

1973

  • Vuosilomalain uudistus
  • Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena

1972

  • Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen

1971

  • Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus
  • Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus
  • Vähimmäispalkkalaki
  • Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan
  • Valtion sektorin luottamusmiessopimus

1970

  • Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto
  • Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä
  • SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus
  • Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus
  • Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan

1969

  • SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK
  • Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen
  • SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa
  • SAK-STK luottamusmiessopimus
  • SAK-LTK rationalisointisopimus

1968

  • Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969)
  • Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista
  • Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta
  • SAK-STK rationalisointisopimus

1967

  • SAK-STK lomapalkkasopimus
  • Uusi ammattitautilaki

1966

  • Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta
  • Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi
  • SAK-STK irtisanomissuojasopimus
  • Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki

1965

  • SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan
  • Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä

1964

  • SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat
  • Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä
  • Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki
  • Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki

1962

  • SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962–1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa
  • Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä
  • Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta
  • Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962

1961

  • Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään

1960

  • Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee
  • Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan
  • Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää
  • Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin
  • Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin

1959

  • Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia

1958

  • Työturvallisuuslaki

1957

  • SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa

1956

  • Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon, joka kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää
  • SAK:n ajama palkankorotus toteutuu
  • Teollisuus saa verohelpotuksia
  • Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon
  • SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä
  • Kansaneläkelain uudistus
  • Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta

1955

  • SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta
  • Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa

1950

  • Yritys lopettaa palkkasäännöstely
  • Palkkasäännöstelyn paluu
  • Vakautuskausi alkaa

1949

  • Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa
  • SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa
  • Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen

1948

  • Lapsilisälaki
  • Tapaturmavakuutuslaki

1947

  • Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi
  • Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää
  • Syksyllä runsaasti lakkoja
  • Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi
  • SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een

1946

  • SAK-STK yleissopimus uusitaan
  • Laki tuotantokomiteoista
  • Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta
  • Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi

1945

  • Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä
  • Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan

1944

  • SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus
  • Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille

1942

  • Palkkasäännöstely
  • SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa

1940

  • SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus
  • STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi

1939

  • Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää

1937

  • Kansaneläkelaki

1934

  • Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon

1930

  • Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia

1929

  • Linnarauha päättyy
  • Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä
  • Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä

1927

  • Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat

1926

  • Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä
  • Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi

1923

  • Työehtosopimuslaki

1922

  • Työsopimuslaki, vuosiloma 4–7 päivää

1920

  • Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin

1917

  • Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een
  • SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja kahdeksan tunnin työaikalaki
  • Suomen itsenäistyminen

1907

  • Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella
  • Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan

1905

  • Suurlakko eli kansallislakko

1895

  • Tapaturmakorvauslaki

1889

  • Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat