Koronatartuntojen ennaltaehkäisy ja turvallisuustoimenpiteet työpaikoilla

Muistilista työsuojeluvaltuutetuille. Päivitetty 13.10.2021.
Kuva: Fredrik Ottosson / Gorilla

Tähän muistioon olemme koonneet työsuojeluvaltuutetuille ja muille työsuojeluyhteistoiminnan henkilöstöedustajille muistilistan koronatartuntojen ennaltaehkäisystä ja turvallisuustoimenpiteistä työpaikoilla. Käytä listaa yhteistyössä työnantajasi kanssa, kun varmistatte oman työpaikkanne työsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä.

Koronapandemian aikana monet asiantuntijatahot ovat tehneet seikkaperäisiä ja toimialakohtaisia ohjeistuksia työturvallisuuden takaamiseksi. Nämä ohjeistukset on listattu muistion loppuun ja myös niihin kannattaa perehtyä huolella.

1. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Lähtökohtana turvalliselle ja terveelliselle työn tekemiselle ovat ajan tasalla olevat vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi työpaikalla sekä niiden pohjalta suunnitellut toimenpiteet. Tämä koskee myös koronaepidemian aikaisia toimia.

Jos työpaikalla on tehty riskien arviointi ennen koronaepidemiaa, on arviointi syytä päivittää vastaamaan epidemiatilannetta. Myös rajoitusten purkautuessa, töiden uudelleen alkaessa tai etätöistä työpaikalle palatessa riskien arviointi tulee tehdä työpaikkakohtaisesti ja samalla huomioida myös riskiryhmään kuuluvien tilanne.

Arvioinnin on katettava sekä fyysiset että henkiset riskit ja kuormitustekijät, mukaan lukien työaikaan liittyvät tekijät. On siis muistettava muidenkin työsuojeluriskien olemassaolo, vaikka korona viekin nyt ison osan huomiosta. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää.

2. Yhteistoiminta työpaikalla

Työpaikoilla onnistuneen turvallisuustoiminnan lähtökohtana on työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta. Työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla henkilöstön edustajilla on merkittävä rooli kokonaisuuden kannalta. Myös esimiesten ja työntekijöiden väliset keskustelut ja tiedonvaihto ovat tärkeitä.

3. Koronaryhmän perustaminen

Suuremmilla työpaikoilla on toiminnan kannalta järkevää perustaa yhteinen koronaryhmä. Niitä on monille työpaikoille perustettukin. Myös työsuojelutoimikunta voi toimia koronaryhmänä. Ryhmä vastaa turvallisuustoimien koordinoinnista ja seurannasta, mukaan lukien työhön paluuseen liittyvät toimet.

Ryhmä tiedottaa koronatilanteesta ja antaa tarvittavia ohjeita sekä seuraa työturvallisuusmääräysten noudattamista. Koronaryhmässä pitää olla mukana henkilöstön edustaja, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu.

4. Riskiryhmiin kuuluvat

Riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden on oltava yhteydessä työnantajaan ja työterveyshuoltoon vakavan sairastumisen riskin ehkäisemiseksi. Työpaikalla on yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioitava, voiko työntekijä jatkaa tai palata turvallisesti omaan työhönsä. Ellei se ole mahdollista, on selvitettävä mahdollisuudet siirtyä muuhun työhön, jossa ei ole tartuntatautiriskiä.

5. Oireilevat työntekijät

Lähtökohtana on, että sairaana ja infektio-oireita potevana ei tulla töihin. Työpaikalla on suositeltavaa ottaa käyttöön omailmoitusmenettely, jollei sellainen ole jo käytössä.

6. Ymmärrettävä viestintä ja huolellinen perehdyttäminen

Työpaikalla annettavien ohjeiden on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä. Monilla työpaikoilla on työntekijöitä, joiden suomen tai ruotsin kielen osaaminen on heikkoa. Myös heidän osaltaan on huolehdittava ohjeiden ymmärrettävyydestä.

Ohjeiden sisäistämiseksi ne tulisi käydä henkilöstön kanssa läpi esimerkiksi yksikkö- tai osastokokouksissa. Tuolloin työntekijöillä on mahdollisuus tehdä tarkentavia kysymyksiä. Työntekijä on perehdytettävä koronan vaatimiin työtapoihin, -menetelmiin ja -tehtäviin huolellisesti.

7. Hygienia ja siivous

Käsihygieniasta on huolehdittava työpaikalla. Myös aivastamisen ja yskimisen osalta on olemassa selkeät ohjeet, joita on noudatettava. Työnantajan on huolehdittava, että päivittäisestä ja tarvittaessa useammin tapahtuvasta työtilojen ja työvälineiden siivouksesta huolehditaan. Työtilan hyvästä ilmanvaihdosta ja tuuletuksesta on pidettävä huoli. 

8. Suojaetäisyydet

Työt ja työtilat on järjesteltävä niin, että riittävät suojaetäisyydet toteutuvat työntekijöiden välillä. Tarvittaessa voidaan käyttää työpisteiden välillä suojaseiniä. Jos etätyöjärjestelyt ovat mahdollisia, niiden avulla saadaan lisää tilaa työpaikoille.

On myös töitä, joissa suojaetäisyyksiä ei voi noudattaa tai työ tehdään asiakkaan kotona. Näissä tilanteissa on vaihtoehtona tilanteen mukainen suojavarustus, riittävä tuuletus ja kontaktiajan rajaaminen mahdollisimman lyhyeksi.

9. Suojaimet

Hengityssuojaimien, suojakäsineiden ja muiden suojaimien käyttö perustuu työpaikalla tehtyyn riskien arviointiin. Mikäli suojaimet ovat tarpeen, on työnantajan hankittava niitä riittävästi. Suojaimilla on suojaava vaikutus vain, jos niitä käytetään oikein. Huolellinen perehdyttäminen ja opetus ovat lähtökohta niiden oikeaan käyttöön.

Mikäli työnantaja edellyttää suojainten käyttöä, on niitä myös käytettävä. Työntekijöillä olisi oltava halutessaan oikeus käyttää suojaimia työpaikalla, vaikka niiden käyttöä ei edellytettäisikään. 

10. Työaikojen ja työtilojen käytön porrastus

Suojaetäisyyksien säilyttäminen voi edellyttää porrastettuja töihin tulo- ja töistä lähtöaikoja, samoin kahvi- ja ruokataukojen porrastamista. Työaikakysymyksissä työnantajan on syytä neuvotella luottamusmiehen/henkilöstön kanssa. On hyvä perehtyä työehtosopimuksessa ja työsopimuksissa oleviin työaikoja ja niiden joustavuutta koskeviin määräyksiin.

11. Sosiaalitilat

Sosiaalitilojen käytössä on huolehdittava riittävästä väljyydestä ja tarvittaessa myös käytön porrastamisesta. Jos työnantaja on järjestänyt työntekijöille yhteismajoituksen, on majoituksessa huolehdittava epidemiatilanteen edellyttämistä toimista.

12. Työmatkat

Tartuntariskin pienentämiseksi kodin ja työpaikan välisillä työmatkoilla on suositeltavaa välttää ruuhka-aikana julkisia kulkuvälineitä. Niiden sijaan voidaan suositella kävelyä, pyöräilyä tai poikkeuksellisesti oman auton käyttöä, jos se on mahdollista.

13. Psykososiaalinen kuormitus

Koronaepidemia voi lisätä joillakin työntekijöillä psykososiaalista kuormittumista. Työnantajan tulisi huolehtia riittävästä psykososiaalisesta tuesta esimiehille ja henkilöstölle. Työterveyshuollolla on mahdollisuus olla tässä tukena.

14. Testaaminen

Työterveyshuollon on mahdollista tehdä koronavirustestejä nenänielusta ja vasta-ainetestejä verestä. Molempiin liittyy virhemahdollisuus, ja tulosten tulkinnassa on hyödynnettävä työterveyshuollon osaamista. Koronavirustestien merkitys on suurin tartuntaepäilyissä ja tartuntaketjujen jäljittämisessä.

15. Koronan leviäminen

Koronaepidemia on Suomessa neljännen aallon vaiheessa (lokakuu 2021). Tauti ei ole hävinnyt maailmasta ja edelleen on tarvetta toimia niin, että leviämisen riski olisi mahdollisimman pieni.

Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvaan matkailuun voi liittyä suurentunut koronatartunnan mahdollisuus. Tältä osin on tärkeää seurata viranomaisohjeita ja tiedottaa menettelytavoista, mikäli työntekijä tekee työ- tai vapaa-ajan matkan Suomen rajojen ulkopuolelle.

16. Osaamisen ylläpitäminen

Muistathan huolehtia osaamisesi ylläpidosta ja kouluttautumisestasi. Oman ammattiliittosi lisäksi muun muassa Työturvallisuuskeskus tarjoaa työsuojelukursseja, joita järjestetään tällä hetkellä runsaasti myös verkossa.

Ohjeistuksia työturvallisuuden takaamiseksi

SAK

SAK on koonnut tietopaketin koronavirusepidemian vaikutuksista työhön. Sivuille on koottu kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista työntekijöiden oikeuksiin, työsuhteen ehtoihin ja työpaikkojen arkeen sekä terveyteen ja turvallisuuteen. Sivuilla on myös linkkejä viranomaistietoon. Sivuja päivitetään sitä mukaa, kun uusia tietoja saadaan.
SAK: Tietoa koronavirusepidemian vaikutuksista työhön

Työterveyslaitos

Työterveyslaitos on koostanut ohjeita työnantajille ja työntekijöille koronavirusepidemian ehkäisyyn. Ohjeita on tehty erityisesti aloille, joissa koronavirustartunnan vaara on keskimääräistä suurempi. Sivuilta löytyy ohjeita työpaikoille, työntekijöille ja työterveyshuollolle. Lisäksi Työterveyslaitos on koonnut ohjeet työpaikalle paluuseen sekä koronatartunnan riskin arvioimiseen työpaikalla listannut usein kysytyt kysymykset ja vastaukset.
Työterveyslaitos: Ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn, Turvallinen paluu työpaikoille edellyttää jatkuvaa riskien arviointiaOpasteet ja huoneentaulut työpaikoille koronatartuntojen ehkäisemiseksiOhje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen

Työsuojeluhallinto

Työsuojelun valvontaviranomaisen sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta. Kysymykset on jaettu useaan eri aihealueeseen, jotka koskevat muun muassa työsuhteen ehtoja, lapsen hoitoa, ulkomaalaisasioita ja työsuojeluasioita.
Työsuojeluhallinto: Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta

Työturvallisuuskeskus

Työturvallisuuskeskuksen sivuilla on koronavirustilanteeseen liittyvää ohjeistusta, muun muassa ohjeet koronaviruksen ennaltaehkäisemiseen teollisuudessa.
Työturvallisuuskeskus: Teema-artikkelit

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää ajantasaista tietopakettia koronaviruksesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronaviruksesta

Oma ammattiliittosi

Tarkista myös oman ammattiliittosi nettisivut. Sivuilta löydät omaa alaasi koskevia erityisiä tietoja ja ohjeita myös työsuojeluun liittyen. Voit olla myös suoraan yhteydessä omaan ammattiliittoosi, josta saat apua ja tukea työsuojeluun liittyvissä asioissa koronaepidemian aikana. Myös työsuojeluviranomaisilta saa tukea työsuojeluun: puh. 0295 016 620 (ma–pe kello 9–15).

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:
Tietoa koronasta kuljetusalalla työskenteleville

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:
Koronaviruksen leviämisen vaikutukset työhön

Palvelualojen ammattiliitto PAM:
Miten koronaepidemia vaikuttaa työsuhteeseen?

Rakennusliitto:
Koronan vaikutukset rakennusalalla

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:
Koronaviruksen vaikutukset elintarvikealan työntekijöihin 

Teollisuusliitto:
Koronavirusepidemia ja työnteko