Työstä on selvittävä hengissä

Vaikka lainsäädäntö ja työolot ovat tuon jälkeen kehittyneet parempaan suuntaan, työstä aiheutuvat sairaudet ja työtapaturmat ovat edelleen suuri ongelma. Työtapaturmien määrä on pysynyt viimeiset parikymmentä vuotta suurin piirtein samana. Ammattitaudit ovat vähentyneet, mutta niitä esiintyy edelleen, ja ne kasautuvat tietyille aloille. Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Viimeksi mainitut painottuvat fyysisesti raskaille aloille, mutta mielenterveyden takia ennenaikaiselle eläkkeelle jäädään tasaisesti kaikilta ammattialoilta.

Asiantuntijat ovat laskeneet, että Suomessa menetetään työpahoinvoinnin seurauksena useita miljardeja euroja vuodessa. Panostaminen työhyvinvointiin pidentää työuria ja näkyy parempana tuottavuutena ja tuloksellisuutena. Panostus maksaa itsensä takaisin usein monikertaisena.

Työolot ja työntekijöiden terveydentila vaihtelevat suuresti eri ammattiryhmien välillä. Pahin tilanne on aloilla, joilla tehdään fyysisesti raskasta työtä. Näillä aloilla työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi moninkertaisesti verrattuna fyysisesti vähemmän kuormittaviin aloihin. Raskasta työtä tekevillä on sairaus- poissaoloja myös selvästi enemmän kuin muilla palkansaajilla.

Päävastuu työsuojelusta on työnantajalla

Pääasiallinen vastuu työpaikan tuvallisuudesta ja terveydestä huolehtimisesta on aina työnantajalla. Myös päättäjien, johtajien ja esimiesten on tiedostettava työsuojeluvastuunsa ja toimittava sen mukaisesti. Työterveyteen ja työsuojeluun olisi satsattava jo siinä vaiheessa, kun erilaisia töitä ja toimintoja suunnitellaan työpaikoilla.

Työsuojelun kannalta kaiken perusta on ennaltaehkäisy. Tämä tarkoittaa, että mahdollisia vaaroja ja työntekijöille aiheutuvia haittoja on arvioitava jatkuvasti. Arvioinnin seurauksena on osoitettava selvästi ne asiat ja kohdat, joita on muutettava, jotta työtä on turvallista tehdä. Arvioinnissa on otettava huomioon tapaturmariskit, mahdolliset fysikaaliset, kemialliset tai biologiset haitat sekä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät. Väkivallan uhkaa ei myöskään saa unohtaa. Arvioinnin tulokset on asetettava työntekijöiden nähtäville ja niiden tulee johtaa konkreettisiin parannustoimenpiteisiin. Yhteiskunnassa kiinnitetään nykyään yhä enemmän huomioita henkiseen työhyvinvointiin. Keskustelu mielenterveyden ongelmista on myös avoimempaa kuin ennen. Tästä huolimatta mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet viime vuosina.

Fyysisessä turvallisuudessa havaittavien puutteiden ohella työn henkiset eli psykosomaattiset kuormitustekijät ovat turvallisuusriski työpaikoilla. Työn tekeminen kuormittaa tekijäänsä aina jonkin verran, eikä sopiva määrä kuormitusta vaaranna terveyttä. Mutta jos työssä on esimerkiksi jatkuvasti kiire, eikä aika tunnu riittävän työtehtävien hoitamiseen, henkinen kuormitus kasvaa. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että työntekijän rajat jaksamisessa tulevat vastaan.

Työntekijällä on oikeus vaatia itselleen turvallisia ja terveellisiä työoloja. Hänen on myös oltava tietoinen työntekijöille kuuluvista velvollisuuksista. Työntekijän on noudatettava turvallisia työtapoja ja työnantajan antamia ohjeita, käytettävä saamiaan suoja apuvälineitä sekä tuotava esiin havaitsemansa epäkohdat.

Työturvallisuus on koko työyhteisön yhteinen asia. Parhaimmillaan jokainen työntekijä huolehtii omalta osaltaan turvallisuudesta ja terveydestä. Työsuojelupäällikön tehtävä on edistää yhteistoimintaa ja auttaa esimiehiä työsuojelun asiantuntemuksen hankinnassa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on edistää työntekijöiden huomion kiinnittymistä turvallisiin toimintatapoihin.

Työpaikoille täytyy luoda toimintakulttuuri, jossa työnantaja esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työntekijät käsittelevät työolokysymyksiä yhdessä, hakevat ratkaisuja ongelmiin ja kehittävät toimintatapoja. Pienillä työpaikoilla, joilla ei ole varsinaista työsuojeluorganisaatiota työnantajan on toimittava työsuojeluasioissa yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Työterveyshuolto työnantajan tukena

Työterveyshuolto auttaa ja neuvoo työnantajaa siinä, mitä työsuojeluvastuu tarkoittaa ja miten sitä tulee työpaikalla toteuttaa. Parhaimmillaan työterveyshuolto edistää terveellisiä työoloja ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Työpaikan työterveysyhteistyö on toimivaa, kun työnantaja, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto suunnittelevat yhteistyössä työterveyttä tukevia ja ennaltaehkäiseviä toimia. He seuraavat ja arvioivat yhdessä myös sitä, millainen vaikutus näillä toimilla on käytännön tasolla.