Elinkeinopolitiikka

Hyvä elinkeinopolitiikka tarkoittaa sitä, että Suomeen kannattaa investoida ja yritykset uskaltavat palkata uusia työntekijöitä sekä kehittää nykyisten tekijöiden osaamista.

Kuva: Lapin materiaalipankki / Studio Arctica

Työvoiman osuus vientialoilla on yleensä vain murto-osa tuotteiden ja palveluiden kustannusrakenteesta. Kilpailukyvyn kannalta työn hintaa tärkeämpi kysymys ovat mm. energian, logistiikan ja raaka-aineiden hinta. Huolehtimalla toimivasta infrasta (muun muassa energiasta, väylistä ja dataverkosta), työntekijöiden osaamisesta sekä riittävistä panostuksista tutkimukseen ja kehitykseen voimme varmistua siitä, ettei Suomen tarvitse kilpailla matalilla palkoilla vaan laadulla ja korkealla osaamisella.

SAK:lle on tärkeää, että elinkeinopolitiikkaa tehdään ilmastonäkökulmasta ja sen toteuttamisessa huomioidaan työntekijöiden näkökulma ja reilut työehdot. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tämän sukupolven valinnat mahdollistavat turvallisen ja terveellisen elämän myös tuleville sukupolville.

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

SAK:n näkökulmasta myös asuntopolitiikka on keskeinen elinkeinopolitiikan osa-alue. Korkeat asumiskustannukset heikentävät työntekijöiden ostovoimaa ja vähentävät työvoiman liikkuvuutta varsinkin matalamman tulotason töissä. Keskeisin keino asumiskustannusten hillitsemiseksi on riittävä asuntotuotannon taso sekä tuetun vuokra-asuntokannan kasvattaminen.

Elinkeinopolitiikkaa koskevat tavoitteemme

Vaalikauden 2019–2023 elinkeinopolitiikan tavoitteistamme voit lukea tämän linkin kautta.

1. Aktiivinen teollisuuspolitiikka tukee Suomen vientiä

Energia-, raaka-aine- ja logistiikkakustannusten tulee olla kohtuullisia, ettei Suomen tarvitse kilpailla matalilla palkoilla.
Suomen on leikattava päästöjä siten, että tänne syntyy enemmän uutta työtä kuin vanhaa katoaa. Uuden toiminnan synnyttämiseen on hyödynnettävä myös valtiota ja julkista sektoria.
Yritystukien tulee painottua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan uuden yritys- ja vientitoiminnan luomiseksi.
Työntekijöiden osaamista on kehitettävä halki työurien.
Kauppapolitiikassa on kyettävä puolustamaan Suomen ja EU:n etua – sääntöjen on oltava samat kaikilla kauppasopimusten osapuolille.

2. Palveluelinkeinot ovat yhä tärkeämpiä Suomen menestykselle

Suomen talous palveluvaltaistuu. Esimerkiksi digitalisaation avulla voidaan huolehtia palvelualojen korkeasta tuottavuudesta.
Suomen matkailusektoria on kehitettävä (mm. palvelut ja yhteydet) nykyisestä: matkailusta voidaan tehdä merkittävä ”vientituote”.

3. Asunto ja infrastruktuuri tukemaan ihmisten elämänlaatua ja elinkeinoelämän toimintaa

Suomen väyliä ja liikennejärjestelmää tulee kehittää pitkäjänteisesti esimerkiksi sopimalla maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset suurten kaupunkien kanssa sekä kehittämällä tie- ja raideyhteyksiä.
Valtion tulee edellyttää metropoli- ja MAL-sopimuksilla kunnianhimoista asuntokaavoitusta ja sitä tukevaa kaavoituksen normitalkoita liikenneinvestointien vastapainoksi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistettava tukemaan täydennysrakentamista.