Sosiaaliturvan heikennykset

Hallitusohjelma pitää sisällään lukuisan määrän työttömyysturvan heikennysesityksiä. Suurin osa leikkauksista kohdistuu erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, mutta myös Kelan maksamaan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.

Hallitus aikoo toteuttaa kaikki leikkaukset vuoden 2024 aikana. Näillä näkymin leikkaukset tulevat kuitenkin voimaan asteittain. Ensimmäinen hallituksen esitys valmistuu 9.10.2023 mennessä.

Hallitus on jo valmistelemassa linkitettyjä toimia. Klikkaamalla linkkiä saat toimesta lisätietoja.

Esimerkki heikennysten osumisesta samoihin ihmisiin tai perheisiin

Palkka 2 500 €/kk

Ansiopäiväraha 1 515 €/kk
+ lapsikorotus n. 150 €/kk

Työssäoloehto

12 kk töitä ennen työttömyyttä
(aikaisemmin 6 kk)

Ansiopäivärahan leikkaus 2 kk:n jälkeen

- 303 €/kk

Ansiopäivärahan leikkaus 8 kk:n jälkeen

- 379 €/kk

Omavastuupäivät

- 141 €/2 pv

Lapsikorotus

- 150 €/kk

Muutokset työssäoloehtoon

  • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään
  • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto euroistetaan

Hallitusohjelmakirjaus

Työttömyyspäivärahan työssäoloehto pidennetään 6 kuukaudesta 12 kuukauteen ja euroistetaan.

Nykytila

Ansiopäivärahaa saa, jos on ollut ennen työttömyyttä työttömyyskassan jäsen ja työssä noin puoli vuotta (työssäoloehto). Hallitus haluaa nyt tuplata ajan vuoteen. Samaan aikaan työssäoloehto euroistettaisiin. Työssäoloehdon perusteena eivät enää olisi viikoittaiset työtunnit, vaan kuukauden aikana maksetut eurot eli palkka.

SAK on ehdottanut pätkätöitä tekevien ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle pääsyn helpottamista. Hallitus vie kuitenkin kehityksen päinvastaiseen suuntaan: yhä useamman on vaikea päästä ansiopäivärahalle. Samaan aikaan esimerkiksi vakituisen työpaikan saamista vaikeutetaan ja henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan.

Vaikutukset

  1. Työssäoloehtoa koskevat heikennykset kohdistuvat erityisesti työuransa juuri aloittaneisiin sekä pätkätyötä tekeviin työntekijöihin. Niihin, jotka eniten turvaa tarvitsisivat.
  2. Ansiopäivärahalle olisi jatkossa hankalampi päästä. Sen saaminen edellyttäisi työtä ja työttömyyskassaan kuulumista puolen vuoden sijaan vähintään vuoden ajan ennen työttömyyttä.
  3. Euroistamisen myötä ansiopäiväraha jäisi keikka- ja osa-aikatyötä tekevillä nykyistä pienemmäksi.


Heikennykset etuuksiin

  • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan
  • Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan
  • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta
  • Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen
  • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään

Hallitusohjelmakirjaus

Työttömyyspäivärahan taso porrastetaan, omavastuupäivät nostetaan 5 päivästä 7 päivään, lapsikorotukset sekä sovitellun 300 euron suojaosa poistetaan ja lomakorvausten jaksottaminen palautetaan.

Nykytila

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on lähtökohtaisesti korkeampi kuin peruspäiväraha tai työmarkkinatuki.

Nykyään ansiopäivärahaa saa saman verran koko keston ajan. Jatkossa päivärahan määrää leikattaisiin noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden jälkeen lähes 5 prosenttia lisää. Samalla hallitus heikentää jokaisen työttömän työttömyysturvan tasoa nostamalla omavastuupäivät 5 päivästä 7 päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alkaessa päiviä, joiden aikana ei makseta työttömyysturvaa lainkaan.

Työttömän tehdessä osa-aikaisia tai keikkatöitä, työttömyysetuus sovitellaan yhteen palkan kanssa. Palkassa on 300 euron suojaosa, jonka voi ansaita ilman vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Kaikista ansiopäivärahan saajista noin 40 % saa etuutta soviteltuna, monilla SAK:laisilla aloilla jopa sitä useampi. Myös peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea voi saada soviteltuna. Soviteltu työttömyysetuus auttaa osaaikatyötä tekevien toimeentulossa silloin, kun kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Vuodesta 2014 alkaen voimassa ollut suojaosa on kannustanut työttömiä ottamaan vastaan myös osa-aikaisia ja lyhytkestoisia keikkatöitä.

Työtön voi saada alle 18-vuotiaista lapsista lapsikorotusta ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan sekä työmarkkinatukeen. Lapsikorotukset ovat lasten määrästä riippuen n. 150–285 €/kk.

Lomakorvausten jaksotus oli työttömyysturvassa aiemmin käytössä, mutta siitä luovuttiin vuonna 2013. Asiasta sovittiin raamisopimuksella. Lomakorvausten jaksotus tarkoittaa, että kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömän vuosiloman vuoksi maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan.

Vaikutukset

  1. Kaikki ansiopäivärahan heikennykset – omavastuuajan pidentäminen, päivärahan leikkaaminen porrastamalla sekä lapsikorotuksen että suojaosan poisto – voivat osua myös samalle ihmiselle.
  2. Yksistään 20 prosentin leikkaus ansiopäivärahaan jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen tarkoittaa monille isoa lovea toimeentuloon.
  3. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkaamisella asteittain rangaistaan työttömyyden pitkittymisestä. Tämä osuu varsinkin niihin työttömiin, joilla on heikommat mahdollisuudet saada töitä. Esimerkiksi, jos sopivaa työtä ei ole lähialueella tarjolla, osaaminen vaatii koulutusta tai terveydentila kuntoutusta.
  4. Sovitellun suojaosan poistaminen ei auta kokoaikatöiden tarjonnan lisääntymiseen. Sen sijaan se voi johtaa työttömien haluttomuuteen olla ottamatta lyhytkestoisia töitä vastaan ja kokoaikaiseen työttömyyteen.
  5. Lomakorvausten jaksotus monimutkaistaa työttömyysturvaa ja kohdistuu epäoikeudenmukaisesti niihin työntekijöihin, jotka eivät pysty pitämään vuosilomaa työsuhteensa aikana. Jaksotusaikana ei saa työttömyysturvaa, ja tämä aika on usein varsinaista lomaa pidempi.
  6. Lapsiperheellisten työttömien toimeentuloa heikennetään 150–285 eurolla kuukaudessa lapsikorotukset poistamalla.


Ikääntyneiden asemaa heikentävät muutokset

  • Palkkatuettu työ ei kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa
  • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään

Hallitusohjelmakirjaus

Ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan eikä palkkatuettu työ enää kerrytä työssäoloehtoa.

Nykytila

Palkkatuki maksetaan työnantajalle vaikeasti työllistyvän työttömän palkkaamiseen 5–10 kuukauden ajaksi. Työttömälle maksetaan palkkatuetusta työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mutta tehdystä työstä vain 75 % huomioidaan ansiopäivärahan saamiseen vaadittavaan työssäoloehtoon. Ikäsidonnaiset poikkeukset tarkoittavat 58-vuotta täyttäneiden työttömien oikeutta kuntien järjestämään työhön tai työllistymistä edistävään palveluun sekä ansiopäivärahan tason säilymistä aiemmalla tasolla.

Vaikutukset

  1. Ikäsidonnaisten poikkeussäännösten tarkoituksena on helpottaa ikääntyneiden työn saantia ja toimeentulon turvaamista. Ikääntyvien tukemisen poistaminen heikentää työurien pidentämistä.
  2. Työssäoloehdon kertymisen poistaminen palkkatuetusta työstä kokonaan on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että kaikki työ on arvokasta ja vie eteenpäin.
  3. Yhä useampi ikääntynyt sekä palkkatukityössä ollut työtön jää ansiopäivärahan sijaan työmarkkinatuelle.

 

Vuorotteluvapaa lakkautetaan

Hallitusohjelmakirjaus

Vuorotteluvapaa lopetetaan.

Nykytila

Vuorotteluvapaa tarkoittaa enintään puolta vuotta vapaata omasta työstä. Vapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % ansiopäivärahasta. Sijaiseksi palkataan työtön työnhakija. Vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu ja korvauksia leikattu vuosien ajan. Heikennysten myötä vuorotteluvapaan käyttäminen on vähentynyt noin 20 000 henkilöstä 5 000 henkilöön.

SAK on esittänyt useaan otteeseen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämistä erityisesti ikääntyvien työssä jaksamiseksi. Lisäksi SAK on tehnyt oman aloitteen 60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden mahdollisuudesta siirtyä kokoaikatyöstä määräaikaisesti 80 prosentin työajalle uuden osa-aikarahan turvin.

Vaikutukset

  1. Vaikutus valtion menoihin on pieni, mutta vuorotteluvapaa on ollut monelle työntekijälle tärkeä hengähdys työelämästä ja auttanut jaksamaan työelämässä pidempään.
  2. Vuorotteluvapaan sijaisuus on ollut monelle mahdollisuus päästä keräämään kokemusta sellaisista työtehtävistä, joihin ei olisi ollut muulla tavalla mahdollisuutta. Se on lisännyt myös heidän työllistymistään.


Aikuiskoulutustuki lakkautetaan

Hallitusohjelmakirjaus

Hallitusohjelman tekstissä ei ole mainintaa aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta, mutta se käy ilmi ohjelman liitteenä olevasta taulukosta. Tuki lakkautetaan 1.8.2024 alkaen.

Nykytila

Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Työntekijät ja yrittäjät voivat hyödyntää aikuiskoulutustukea uransa aikana yksiin tai useampiin opintoihin yhteensä 15 tukikuukauden ajan, yhdessä tai useammassa erässä. Sen avulla voi opiskella kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia työn ohessa tai opiskelijana. Tuen määrä riippuu tuloista.

Vaikutukset

  1. Hallitusohjelman laskuissa on arvioitu, että se toisi 8 000 ihmistä enemmän työmarkkinoille. Määrä on kokonaisuudessa pieni ja vaikutus laskelmallinen. Siinä ei ole otettu huomioon esimerkiksi osaamisen paranemisen hyötyjä, kuten piteneviä työuria ja työssä jaksamista. Lisäksi kaikilla opiskelevilla on työpaikka, johon palata.
  2. Tuen lakkauttaminen vähentää koulutuksiin osallistumista, mikä puolestaan pahentaa työvoimapulaa ja johtaa osaamistason laskuun.
  3. Tuen lakkauttaminen ohjaa ihmisiä käyttämään opintotukea, jonka lisääntyvät kustannukset tulevat valtion budjetista. Lisäksi osa vaihtaa alaa työttömyyden kautta ja nämä kulut puuttuvat laskelmista.
  4. Osaaminen ja työurien pidentäminen linkittyvät vahvasti toisiinsa. Kyseessä on pitkäaikainen sijoitus tulevaisuuteen, mitä valtionvarainministeriön virkamiesten rajallinen mittatikku ei osaa huomioida.