Sosiaaliturvan heikennykset

Hallitusohjelma pitää sisällään lukuisan määrän työttömyysturvan heikennysesityksiä. Suurin osa leikkauksista kohdistuu erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, mutta myös Kelan maksamaan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.

Aikajana vuoden 2024 keskeisistä leikkauksista
Esimerkkejä heikennysten vaikutuksista

Hallitus aikoo toteuttaa kaikki leikkaukset vuoden 2024 aikana. Leikkaukset tulevat kuitenkin voimaan asteittain.

Klikkaamalla linkkiä saat toimesta lisätietoja.

Aikajana vuoden 2024 keskeisistä leikkauksista

 

Klikkaamalla kuvaa saa sen suuremmaksi.
Aikajanaa korjattu 16.1.2024: Poistettu syyskuulta viimeinen kohta "Omistusasuntoihin ei enää myönnetä asumistukea", koska muutoksen voimaantuloa on siirretty vuoden 2025 alkuun.
Aikajanaa korjattu 21.2.2024: Muutettu syyskuussa voimaan tulevien leikkausten päivämääräksi 2.9.2024 (aikaisemmin 1.9.2024).

Esimerkkejä heikennysten vaikutuksista

Lapsiperheen toinen vanhempi jää työttömäksi

Palkka 2 500 €/kk

Ansiopäiväraha 1 522 €/kk
+ lapsikorotus n. 126 €/kk

Työssäoloehto

12 kk töitä ennen työttömyyttä
(aikaisemmin 6 kk)

Ansiopäivärahan leikkaus 2 kk:n jälkeen

- 304 €/kk

Ansiopäivärahan leikkaus 8 kk:n jälkeen

- 380 €/kk

Omavastuupäivät

- 142 €/2 pv

Lapsikorotus

- 126 €/kk

Luvut muokattu 20.3.2024 vastaamaan vuoden 2024 tasoa.

Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksen vaikutus kahdella eri tulotasolla

Luvut muokattu 20.3.2024 vastaamaan vuoden 2024 tasoa.

Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksen ja asumistuen leikkausten vaikutus Helsingissä yksin asuvaan (vuokra 700 euroa kuukaudessa)

Luvut muokattu 20.3.2024 vastaamaan vuoden 2024 tasoa.

Ansiosidonnaisen päivärahan ja asumistuen leikkausten vaikutus yhden lapsen yksinhuoltajaan

Asumistuen heikennysten vaikutukset työssä käyvien talouteen

Muutokset työssäoloehtoon

  • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään
  • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto euroistetaan

Hallitusohjelmakirjaus

Työttömyyspäivärahan työssäoloehto pidennetään 6 kuukaudesta 12 kuukauteen ja euroistetaan.

Nykytila

Aikaisemmin ansiopäivärahaa sai, jos oli ollut ennen työttömyyttä työttömyyskassan jäsen ja työssä noin puoli vuotta (työssäoloehto). Hallitus tuplasi ajan vuoteen. Samaan aikaan työssäoloehto euroistettiin. Työssäoloehdon perusteena eivät enää ole viikoittaiset työtunnit, vaan kuukauden aikana maksetut eurot eli palkka.

SAK on ehdottanut pätkätöitä tekevien ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle pääsyn helpottamista. Hallitus vie kuitenkin kehityksen päinvastaiseen suuntaan: yhä useamman on vaikea päästä ansiopäivärahalle. Samaan aikaan esimerkiksi vakituisen työpaikan saamista vaikeutetaan ja henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan.

Työttömyyspäivärahan työssäoloehdon pidentäminen ja euroistaminen tuli voimaan 2.9.2024.

Vaikutukset

  1. Työssäoloehtoa koskevat heikennykset kohdistuvat erityisesti työuransa juuri aloittaneisiin sekä pätkätyötä tekeviin työntekijöihin. Niihin, jotka eniten turvaa tarvitsisivat.
  2. Ansiopäivärahalle olisi jatkossa hankalampi päästä. Sen saaminen edellyttäisi työtä ja työttömyyskassaan kuulumista puolen vuoden sijaan vähintään vuoden ajan ennen työttömyyttä.
  3. Euroistamisen myötä ansiopäiväraha jäisi keikka- ja osa-aikatyötä tekevillä nykyistä pienemmäksi.

Heikennykset etuuksiin

  • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan
  • Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan
  • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta
  • Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen
  • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään

Hallitusohjelmakirjaus

Työttömyyspäivärahan taso porrastetaan, omavastuupäivät nostetaan 5 päivästä 7 päivään, lapsikorotukset sekä sovitellun 300 euron suojaosa poistetaan ja lomakorvausten jaksottaminen palautetaan.

Nykytila

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on lähtökohtaisesti korkeampi kuin peruspäiväraha tai työmarkkinatuki.

Ansiopäivärahaa sai saman verran koko keston ajan. Lakimuutoksen jälkeen päivärahan määrää leikataan noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden jälkeen lähes 5 prosenttia lisää. Samalla hallitus heikensi jokaisen työttömän työttömyysturvan tasoa nostamalla omavastuupäivät 5 päivästä 7 päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alkaessa päiviä, joiden aikana ei makseta työttömyysturvaa lainkaan.

Työttömän tehdessä osa-aikaisia tai keikkatöitä, työttömyysetuus on soviteltu yhteen palkan kanssa. Palkassa on ollut 300 euron suojaosa, jonka voi ansaita ilman vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Tämä tuki lakkautettiin 1.4.2024 Kaikista ansiopäivärahan saajista noin 40 % saa etuutta soviteltuna, monilla SAK:laisilla aloilla jopa sitä useampi. Myös peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on voinut saada soviteltuna. Soviteltu työttömyysetuus auttaa osa-aikatyötä tekevien toimeentulossa silloin, kun kokoaikatyötä ei ole ollut tarjolla. Vuodesta 2014 alkaen voimassa ollut suojaosa kannusti työttömiä ottamaan vastaan myös osa-aikaisia ja lyhytkestoisia keikkatöitä.

Työtön on voinut saada alle 18-vuotiaista lapsista lapsikorotusta ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan sekä työmarkkinatukeen. Lapsikorotukset ovat olleet lasten määrästä riippuen n. 150–285 €/kk.

Lomakorvausten jaksotus oli työttömyysturvassa aiemmin käytössä, mutta siitä luovuttiin vuonna 2013. Asiasta sovittiin raamisopimuksella. Lomakorvausten jaksotus tarkoittaa, että kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömän vuosiloman vuoksi maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan.

Työttömyyspäivärahan porrastaminen tuli voimaan 2.9.2024.
Työttömyysturvan lapsikorotus ja sovitellun 300 euron suojaosa poistettiin 1.4.2024.
Lomakorvausten jaksottaminen tuli voimaan 1.1.2024.

Vaikutukset

  1. Kaikki ansiopäivärahan heikennykset – omavastuuajan pidentäminen, päivärahan leikkaaminen porrastamalla sekä lapsikorotuksen että suojaosan poisto – voivat osua myös samalle ihmiselle.
  2. Yksistään 20 prosentin leikkaus ansiopäivärahaan jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen tarkoittaa monille isoa lovea toimeentuloon.
  3. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkaamisella asteittain rangaistaan työttömyyden pitkittymisestä. Tämä osuu varsinkin niihin työttömiin, joilla on heikommat mahdollisuudet saada töitä. Esimerkiksi, jos sopivaa työtä ei ole lähialueella tarjolla, osaaminen vaatii koulutusta tai terveydentila kuntoutusta.
  4. Sovitellun suojaosan poistaminen ei auta kokoaikatöiden tarjonnan lisääntymiseen. Sen sijaan se voi johtaa työttömien haluttomuuteen olla ottamatta lyhytkestoisia töitä vastaan ja kokoaikaiseen työttömyyteen.
  5. Lomakorvausten jaksotus monimutkaistaa työttömyysturvaa ja kohdistuu epäoikeudenmukaisesti niihin työntekijöihin, jotka eivät pysty pitämään vuosilomaa työsuhteensa aikana. Jaksotusaikana ei saa työttömyysturvaa, ja tämä aika on usein varsinaista lomaa pidempi.
  6. Lapsiperheellisten työttömien toimeentuloa heikennetään 150–285 eurolla kuukaudessa lapsikorotukset poistamalla.

Ikääntyneiden asemaa heikentävät muutokset

  • Palkkatuettu työ ei kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa
  • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään

Hallitusohjelmakirjaus

Ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan eikä palkkatuettu työ enää kerrytä työssäoloehtoa. *)

*) Lainvalmisteluvaiheessa esitykseen on tehty poikkeus, jonka mukaan alentuneesti työkykyiselle ja 60 vuotta täyttäneelle pitkään työttömänä olleelle henkilölle alkaisi kertyä työssäoloehtoa 10 kuukauden palkkatuetun työn jälkeen. Tällöin työssäoloehtoa kertyisi 75 % tehdystä työstä.

Nykytila

Palkkatuki maksetaan työnantajalle vaikeasti työllistyvän työttömän palkkaamiseen 5–10 kuukauden ajaksi. Työttömälle maksettiin palkkatuetusta työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Aiemmin tehdystä työstä 75 % huomioitiin ansiopäivärahan saamiseen vaadittavaan työssäoloehtoon, mutta lakimuutoksen jälkeen palkkatuettu työ ei pääsääntöisesti enää kerrytä työssäoloehtoa lainkaan.

Ikäsidonnaiset poikkeukset tarkoittivat 58 vuotta täyttäneiden työttömien oikeutta kuntien järjestämään työhön tai työllistymistä edistävään palveluun sekä ansiopäivärahan tason säilymistä aiemmalla tasolla. Lakimuutoksen jälkeen tämä oikeus on poistunut.

Heikennykset tulivat voimaan 2.9.2024.

Vaikutukset

  1. Ikäsidonnaisten poikkeussäännösten tarkoituksena on ollut helpottaa ikääntyneiden työn saantia ja toimeentulon turvaamista. Ikääntyvien tukemisen poistaminen heikentää työurien pidentämistä.
  2. Työssäoloehdon kertymisen poistaminen palkkatuetusta työstä on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että kaikki työ on arvokasta ja vie eteenpäin.
  3. Yhä useampi ikääntynyt sekä palkkatukityössä ollut työtön jää ansiopäivärahan sijaan työmarkkinatuelle.

Vuorotteluvapaa lakkautetaan

Hallitusohjelmakirjaus

Vuorotteluvapaa lopetetaan.

Nykytila

Vuorotteluvapaa tarkoitti enintään puolta vuotta vapaata omasta työstä. Vapaan ajalta maksettiin vuorottelukorvausta, joka oli 70 % ansiopäivärahasta. Sijaiseksi palkattiin työtön työnhakija. Vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu ja korvauksia leikattu vuosien ajan. Heikennysten myötä vuorotteluvapaan käyttäminen oli jo vähentynyt noin 20 000 henkilöstä 5 000 henkilöön.

SAK on esittänyt useaan otteeseen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämistä erityisesti ikääntyvien työssä jaksamiseksi. Lisäksi SAK on tehnyt oman aloitteen 60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden mahdollisuudesta siirtyä kokoaikatyöstä määräaikaisesti 80 prosentin työajalle uuden osa-aikarahan turvin.

Vuorotteluvapaa lakkautettiin 1.8.2024 lähtien.

Vaikutukset

  1. Vaikutus valtion menoihin on pieni, mutta vuorotteluvapaa on ollut monelle työntekijälle tärkeä hengähdys työelämästä ja auttanut jaksamaan työelämässä pidempään.
  2. Vuorotteluvapaan sijaisuus on ollut monelle mahdollisuus päästä keräämään kokemusta sellaisista työtehtävistä, joihin ei olisi ollut muulla tavalla mahdollisuutta. Se on lisännyt myös heidän työllistymistään.

Aikuiskoulutustuki lakkautetaan

Hallitusohjelmakirjaus

Hallitusohjelman tekstissä ei ole mainintaa aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta, mutta se käy ilmi ohjelman liitteenä olevasta taulukosta. Tuki lakkautetaan 1.8.2024 alkaen.

Nykytila

Aikuiskoulutustuki oli rahallinen tuki, jota myönnettiin työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Työntekijät ja yrittäjät pystyivät hyödyntämään aikuiskoulutustukea uransa aikana yksiin tai useampiin opintoihin yhteensä 15 tukikuukauden ajan, yhdessä tai useammassa erässä. Sen avulla pystyi opiskelemaan kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia työn ohessa tai opiskelijana. Tuen määrä riippui tuloista. Lakimuutoksen jälkeen aikuiskoulutustukea ei enää ole mahdollista saada.

Aikuiskoulutustuki lakkautettiin 1.8.2024 lähtien.

Vaikutukset

  1. Hallitusohjelman laskuissa on arvioitu, että se toisi 8 000 ihmistä enemmän työmarkkinoille. Määrä on kokonaisuudessa pieni ja vaikutus laskelmallinen. Siinä ei ole otettu huomioon esimerkiksi osaamisen paranemisen hyötyjä, kuten piteneviä työuria ja työssä jaksamista. Lisäksi kaikilla opiskelevilla on työpaikka, johon palata.
  2. Tuen lakkauttaminen vähentää koulutuksiin osallistumista, mikä puolestaan pahentaa työvoimapulaa ja johtaa osaamistason laskuun.
  3. Tuen lakkauttaminen ohjaa ihmisiä käyttämään opintotukea, jonka lisääntyvät kustannukset tulevat valtion budjetista. Lisäksi osa vaihtaa alaa työttömyyden kautta ja nämä kulut puuttuvat laskelmista.
  4. Osaaminen ja työurien pidentäminen linkittyvät vahvasti toisiinsa. Kyseessä on pitkäaikainen sijoitus tulevaisuuteen, mitä valtionvarainministeriön virkamiesten rajallinen mittatikku ei osaa huomioida.


Tekstiä muokattu 14.8.2024: Kohdassa ikääntyneiden asemaa heikentävät muutokset tarkennettu tekstiä vastaaman nykytilaa: Aiemmin tehdystä työstä 75 % huomioitiin ansiopäivärahan saamiseen vaadittavaan työssäoloehtoon, mutta lakimuutoksen jälkeen palkkatuettu työ ei pääsääntöisesti enää kerrytä työssäoloehtoa lainkaan.