Ilmasto- ja energiapolitiikka

SAK on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan riittämättömyydestä. Kunnianhimon tasoa nostettaessa on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä, jotta kansalaisten tuki ilmastotoimille vahvistuu.

SAK pitää tärkeänä, että Suomi on hiilineutraali ennen vuotta 2050. Suomen ja EU:n tulee tavoitella vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin.

SAK:n ilmastotavoitteissa pääasiallinen kasvihuonekaasujen vähentämiskeino on jatkossakin toimiva ja tehokas päästökauppa. Lisäksi kasvihuonekaasuja voidaan vähentää EU-tasolla sitovin energiatehokkuustoimin sekä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisääntyvällä käytöllä.

Ei ole varmaa, saadaanko hiilelle lähiaikoina globaali hinta. SAK esittää siksi, että Suomen täytyy tavoitella EU:lle hiilitulleja, joilla voidaan kannustaa kansainvälistä yhteisöä saavuttamaan ilmastosopimuksen tavoitteet.

Hiilitullien tarkoitus on myös ehkäistä hiilivuotoa. Hiilitullit tulisi kohdistaa rajattuun joukkoon energiaintensiivisiä tuotteita eli niin sanotuille hiilivuotoaloille. Hiilitullit eivät koskisi maita, joilla on käytössään uskottava päästöjenhinnoittelujärjestelmä, joten kyseessä ei olisi myöskään kansainvälisen kaupan este.

Ilmastopolitiikka ja palkansaajat

Siirtyminen nollapäästöiseen yhteiskuntaan tarkoittaa suuria muutoksia jokapäiväisessä elämässä, mutta myös työpaikoilla. Ilmastopolitiikan kunnianhimon nosto edellyttää reiluutta ja työntekijän turvaa. Se ei saa johtaa tuloerojen kasvuun ja sen tekemiseen on otettava mukaan myös työntekijät.

SAK esittää, että YK:n Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa varmistamaan perustetaan laaja-alainen energia- ja ilmastostrategiatyöryhmä. Sen tehtävänä on koota yhteen toimialakohtainen tiekartta, jossa arvioidaan ilmastopolitiikan vaatimuksia kunkin sektorin osalta.

Tiekartan avulla olisi mahdollista arvioida ilmastonmuutoksen torjunnan teknologisia, verotuksellisia ja työllisyysvaikutuksia.

Mahdollisten negatiivisten vaikutusten välttämiseksi pitää lisätä muun muassa uudelleen-, täydennys- ja muuntokoulutusta. Vain huomioimalla työllisyys- ja tulonjakovaikutukset sekä uudet osaamistarpeet hyvissä ajoin etukäteen voidaan varmistaa, että kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on jatkossakin ihmisten laaja tuki.

Palkansaajille keskeisiä kysymyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisessä ovat

  • Millaisia uusia markkinoita ja työtä ilmastosopimus antaa Suomessa toimiville yrityksille ja miten valtio voi edistää yritysten pääsyä näille markkinoille?
  • Millaista uutta osaamista tarvitaan uuden työn myötä?
  • Mitä kielteisiä vaikutuksia muutoksella on yrityksille ja toimialoille?

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat valmistelleet yhdessä TJS-Opintokeskuksen ja Työväen Sivistyliitto TSL:n kanssa kestävän kehityksen koulutuspaketin ammattiliittojen käyttöön. Käy tutustumassa pakettiin!

Energiapolitiikka

SAK:n lähtökohta energiapolitiikassa on turvata monipuolinen ja kustannustehokas energiantuotanto.

SAK:n keskeiset tavoitteet energiapolitiikassa

  1. Suomessa pyritään jatkossakin monipuoliseen energiantuotantoon ja kaikki puhtaat tuotantomuodot pidetään mahdollisina.
  2. Sähkötehon riittävyys varmistetaan kaikissa olosuhteissa muun muassa huolehtimalla energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimintaedellytyksistä.
  3. Uusituvan energian käyttöä lisätään merkittävästi ja sitä pitää pystyä tulevaisuudessa tuottamaan markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Innovaatio- ja investointituet ovat kuitenkin perusteltuja.

SAK:n energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Lataa julkaisu