Aikuiskoulutus

Koko aikuisväestön osaaminen on turvattava. Vähän koulutetun aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen on tuettava erityistoimin. Osaamista on voitava ylläpitää ja uudistaa koko työuran ajan.

Perustaitotakuu nostaa osaamiskuopasta

Suomi tarvitsee Perustaitotakuu-ohjelman. Sen tehtävänä on tavoittaa ne 600 000 aikuista, joilla on Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa. (Lähde: PIAAC, 2013)

SAK:n Perustaitotakuu parantaa työllisyyttä, koska osaamiskuoppaan juuttuneilla aikuisilla on tutkimusten mukaan moninkertainen riski joutua työttömäksi. Perustaitojen puute vaikeuttaa uuden omaksumista, työnhakua ja liikkumista työstä toiseen.

Malli EU:sta ja Suomen aiemmista hankkeista

  • Perustaitotakuun kohderyhmä on iäkkäät työntekijät, maahanmuuttajat ja yli 25-vuotiaat työttömät sekä ilman tutkintoa olevat aikuiset, joilla on tutkitusti heikoimmat perustaidot.
  • Sama kohderyhmä on Euroopan Unionin komission jäsenmailleen suosittelemassa Skills Guarantee -ohjelmassa. Perustaitotakuun malliksi sopii myös Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO.

Osaamiskartoitus osoittaa puutteet perustaidoissa

  • Uudenlainen, sähköinen osaamiskartoitus osoittaa työntekijän tai työttömän perustaitojen tason. Helppokäyttöisten kartoitusten avulla osaamista voi arvioida myös itse.
  • Työnantajat ja työvoimaviranomaiset ohjaavat osaamiskartoituksen perusteella koulutukseen ne, joiden perustaidoissa on puutteita. Myös luottamushenkilöt saavat koulutusta opastamiseen.
  • Pohjaksi sopivat esimerkiksi OECD:n PIAAC-tutkimuksen tehtävät.

Perustaidot osaksi ammatillisista tutkintoa

  • Perustaidot osaksi kaikkeen ammatilliseen koulutukseen: myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.
  • Opintojen on vahvistettava erityisesti digi- sekä soveltavan ongelmanratkaisun taitoja ammatillisen koulutuksen ja lukion erojen kaventamiseksi.

Taloudellisia kannustimia ja räätälöityjä ohjelmia

  • Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat taloudellisia kannustimia tavoittaakseen ne osaamiskuoppaan jääneet, jotka eivät itse hakeudu koulutukseen.
  • Räätälöidyt koulutuskokonaisuudet madaltavat kynnystä opiskella: Ikääntyvien on parannettava etenkin digitaitojaan. Maahanmuuttajat tarvitsevat kieliopinnot, perustaidot ja ammatillisen koulutuksen yhdistäviä kokonaisuuksia.

Avoimet ammattiopistot – alanvaihdosta helpompaa

Alanvaihto ei suju aina jouhevasti. Se on mahdollista usein vasta irtisanomisen jälkeen, kun tarjolla ei ole koulutusta vastaavaa työtä, tai tilanteessa, jossa esimerkiksi ammattitauti estää työnteon.

Ongelmien laastaroimisen sijaan työttömyyttä ja sen pitkittämistä on mahdollista vähentää helpottamalla alanvaihtoa.

Avoin ammattiopisto työssä käyvän tueksi

Epäkohta:
Ammatillisen koulutuksen opintoja ei voi suorittaa avoimen yliopiston tai ammattikorkean tapaan yksittäisinä kursseina tai opintokokonaisuuksina.

SAK:n ratkaisu:
Aikuisille on luotava mahdollisuus opiskella ammatillinen tutkinto työn ohessa, vapaa-ajalla tai opintovapaalla. Ammatillisiin oppilaitoksiin on perustettava avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja. Niissä suoritetut opinnot on voitava hyväksyttää osaksi myöhempää tutkintoa.

Alanvaihtoon tähtääviä opintokokonaisuuksia

Epäkohta:
Ammattiin valmistavat perustutkinnot on rakennettu pääosin nuorille. Aikuisille suunnatut tutkinnot eivät valmista uudelle alalle, vaan syventävät työntekijän osaamista nykyisessä ammatissa.

SAK:n ratkaisu:
Aikuiskoulutus tarvitsee alanvaihtoon tähtääviä lyhyitä, sisällöltään räätälöitäviä kokonaisuuksia. Opiskelun on oltava monimuotoista: opiskelua oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutusta tai opiskelua työn ohessa (minitutkinnot).

Aikuiskoulutustuki uusiksi

Epäkohta:
Työssäkäyvän ainoa ennakoiva muutosturva on nyt opintovapaa ja aikuiskoulutustuki. Tällä hallituskaudella aikuiskoulutustuen kesto lyhenee 19:stä 15 kuukauteen ja taso pienenee.

SAK:n ratkaisu:
Aikuiskoulutustukea on uudistettava niin, että sitä on mahdollista käyttää nykyistä lyhyempiin opintojaksoihin tai osa-aikaopiskeluun. Tukikuukaudet on sidottava työvuosiin ja pohjakoulutukseen.

Uraohjausta myös työssä käyville

Epäkohta:
Työssä käyvät eivät saa aina uraohjausta, vaikka olisivat vaarassa menettää työnsä. Alan vaihtoa suunnittelevat eivät saa viranomaisilta riittävästi pohdintansa tueksi viranomaisilta arviota eri alojen työvoimatarpeista.

SAK:n ratkaisu:
Kaikki uraohjauspalvelut on koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluja, jotka tarjoavat uraohjausta ja tietoa tulevasta työvoimantarpeesta myös alanvaihtoa suunnitteleville.

Henkilöstökoulutusta kaikille

Työntekijäasemassa oleva tai pienehkössä työpaikassa työskentelevä osallistuu selvästi harvemmin työnantajan henkilöstökoulutukseen. Jos työssä käyvän ammattitaito ja muu osaaminen kapenevat liikaa, heikkenee myös kyky oppia uutta ja siirtyä tehtävästä toiseen.

Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden vuonna 2012. Lähde: Tilastokeskus, aikuiskoulutustutkimus 2012

Osaamisen kehittämisen toimintamalli uusiksi

Vuonna 2014 käyttöön otettu malli on arvioitava uudelleen: työnantajan verovähennyksestä ja koulutuskorvauksesta on luovuttava, jos ne eivät lisää koko henkilöstön koulutusta.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat kaikille työpaikoille

Työpaikoilla on oltava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuoteen 2020 mennessä. Henkilöstölle on tehtävä SAK:n Perustaitotakuun mukaisia osaamiskartoituksia.

Uudet mallit pienyritysten henkilöstön kouluttamiseen

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat henkilöstökoulutuksen rahoittamiseen uuden mallin: valtio maksaa kuluista puolet, yritys puolet.

Norjasta mallia työntekijöiden perustaitojen kohentamiseen

Perustaitojen opiskelua työpaikoilla on tuettava siihen tarkoitetulla määrärahalla ja ohjelmalla. Näin on tehty esimerkiksi Norjassa.

Muutosturva työllistymisen tueksi

Kilpailukykysopimuksessa sovittua muutosturvaa on kehitettävä. Muun muassa pääsy koulutukseen jo irtisanomisaikana edistää uuteen työhön siirtymistä.