Kysymyksiä ja vastauksia koronavirustartunnan ehkäisemisestä ja sairastumisesta

Päivitetty 4.3.2022.

Miten työnantajan pitäisi varautua koronavirukseen?

Työturvallisuuslain mukaisesti työnantajan vastuulla on arvioida työn vaarat ja riskit, suunnitella ja toteuttaa suojautuminen ja turvata työn turvallisuus ja terveellisyys. Työnantaja tekee tarvittaessa myös päätöksen työn keskeyttämisestä. 

Työnantajan tulisi seurata viranomaisohjeita ja noudattaa niitä. Tällä hetkellä Suomessa ollaan purkamassa rajoituksia ja työnantajan on arvioitava muuttuvissa tilanteissa koronariskiä, siltä suojautumista sekä vaikutuksia henkilöstöön ja työntekoon osana työsuojelutoimintaa. Seurantaa ja arviointia tulisi tehdä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

On tärkeää, että työnantaja tekee selkeät ohjeet ja toimintatavat, miten työtekijä voi parhaiten suojautua epidemiaa vastaan. Varautumisessa on syytä korostaa käsihygienian merkitystä, huomioida ilmavälitteinen tartuntariski ja mahdollinen maskien käyttäminen, hyödyntää työntekijän sairastuessa omailmoituskäytäntöä, miettiä vierailu- ja kokouskäytäntöjä sekä sopia mahdollisuuksien mukaan etätyön ja lähityön yhdistämisen käytännöistä. Periaatteena tulee olla, ettei sairausoireisena tulla työpaikalle.

Toimintatapoja suunniteltaessa voidaan hyödyntää myös työterveyshuollon tukea. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden osalta työterveyshuolto auttaa tarvittaessa suojautumisessa ja työtehtävien muokkauksessa.

Rokotustiedot ja sairaustiedot ovat salassa pidettäviä luottamuksellisia terveydentilatietoja, joita esimerkiksi työnantaja ei voi vaatia. SAK ja muut työmarkkinajärjestöt suosittelevat koronarokotuksien ottamista terveysviranomaisten rokotusohjelman mukaisesti, jotta tartuntariskit voidaan minimoida.

Suojautumisesta voi keskustella myös työpaikan työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Miten työntekijä voi ehkäistä omaa tartuntariskiään?

Näyttää siltä, että koronavirus tarttuu pisaratartuntana, aerosoleina ilmavälitteisesti ja myös kosketuksen välityksellä iholta limakalvoille. Tämän vuoksi käsihygienia on tärkeää. Kädet pestään vedellä ja saippualla. Myös käsihuuhteita voi käyttää, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin kunnon pesu. Silmiä ei kannata hieroa, nenää kaivella tai kynsiä pureskella, jos kädet ovat jääneet pesemättä.

Kannattaa välttää läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystietulehduksen oireita. Myös oireeton ihminen saattaa olla taudin levittäjä, joten kaikki koskettaminen kannattaa pitää minimissä. Useat palvelualan liikkeet ovat esimerkiksi suositelleet korttimaksua kosketuskontaktien vähentämiseksi.

Varmuutta ei ole, kuinka kauan virukset säilyvät esimerkiksi pöytätasoilla tai muilla pinnoilla, mutta pintojen huolellisesta puhdistamisesta ei ole haittaakaan.

Miten pitää toimia, jos epäilee saaneensa koronavirustartunnan?

Jos epäilet saaneesi tartunnan, tee oireiden arviointi Omaolo-nettipalvelussa. Joissain kunnissa Omaolon oirearvion kautta voi suoraan varata ajan koronatestiin tai oirearvioinnissa saa ohjeet ajanvaraukseen. Myös asuin- tai oleskelukuntasi verkkosivuilta tai puhelinpalvelusta löydät ohjeet ajanvaraukseen ja tiedot testauspaikoista. Ota yhteys terveydenhuoltoon aina ensin puhelimitse tai netin kautta, jos kyse on koronatartunnan epäilystä.

Kun olet käynyt testissä, sinun on suositeltavaa olla omaehtoisessa karanteenissa, kunnes testitulos valmistuu.

THL on uudistanut kriteereitään testauksen osalta, ja varsinkin kaksi rokotetta saaneiden testaaminen ei aina ole tarpeen, vaikka oireita ilmenisikin. Terveydenhuollon toimipisteet noudattavat THL:n ajankohtaisia ohjeita testauksessa. On syytä huomioida, että työssä tapahtunutta tartuntaa eli ammattitautia epäiltäessä testitulos on aina välttämätön. Testin voi ottaa myös työterveyshuollossa, jos se on sisällytetty työterveyshuollon sopimukseen.

Huomaa, että koronatartunta voi olla myös oireeton.

Ilmoita työpaikallasi sovitulla tavalla työnantajallesi olevasi sairas. Moni yritys on tehnyt sairauden ilmoittamisesta ohjeistuksen ja lisännyt siihen mahdollisuuden olla pois omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta. Sinulla on sairastaessasi oikeus palkkaan, sairauspäivärahaan tai tartuntapäivärahaan (ks. alempi kohta).

Kuka tekee päätöksen sairastuneen tai virukselle altistuneen työntekijän karanteenista?

Koronatautitilanteen muututtua virallisia karanteeneja tai eristyksiä käytetään enää hyvin harvoin. Jos näin tapahtuu, päätöksen tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri kuten aikaisemminkin.

Milloin voin saada Kelan tartuntatautipäivärahaa tai sairauspäivärahaa?

Tartuntatautipäivärahan maksamista koskevia sääntöjä on lievennetty takautuvasti 1.1.2022 alkaen. Lievennys on voimassa 30.6.2022 saakka. Samalla tartuntatautipäivärahan hakuaikaa pidennettiin väliaikaisesti kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Työntekijä voi nyt saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa, kun hänellä on PCR- tai antigeenitestillä julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa todettu koronatartunta, eikä työhön osallistuminen ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Koronakaranteeriin tai koronaeritykseen määräämistä ei siis enää vaadita. Todistuksen voi kirjoittaa lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, ja siihen liittyy vahva suositus kotona pysymisestä ja kontaktien välttämisestä.

Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on todettu koronatartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.

Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle.

Tartuntapäivärahassa ei ole omavastuuaikaa. Päivärahaan oikeuttavasta poissaolosta kertyy vuosilomaa

Tautiepäilyissä ja altistumisepäilyissä on toimittava terveydenhoitoviranomaisten ajankohtaisten ohjeiden mukaisesti.

Koronavirus voi aiheuttaa muutoksia työpaikalla, esimerkiksi työntekijöiden poissaoloja ja muutoksia liiketoiminnassa. Näiden tilanteiden vaikutusta työpaikalla käsitellään työehtosivulla.

Muissa sairaustapauksissa eli kun sairaus ei ole koronaviruksen aiheuttama, sinulla on sairastaessasi tai sairasta lasta hoitaessasi oikeus normaaleihin lain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin palkka- ja sairauspäivärahaetuuksiin. Samoin jos oma tai lapsesi koronasairaus pitkittyy yli tartuttavan ajan (yleensä 5, korkeintaan 10 päivää), sinulla on tartuntatautipäivärahajakson jälkeen oikeus näihin etuuksiin.

Voiko koronaviruksen aiheuttamasta sairaudesta saada korvauksen työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella?

Suomessa koronaviruksen aiheuttama sairaus voidaan korvata lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella ammattitautina, mikäli se on todennäköisesti pääasiallisesti tarttunut työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa.

Korvauksen edellytyksenä on, että tartuntalähde ja -olosuhde pystytään selvittämään. Tämä edellyttää sitä, että tartuntalähde on yksilöitävissä työnteon yhteydessä tapahtuneeksi.

Ammattitautikorvaus edellyttää diagnosoitua sairautta. Koronaviruksen aiheuttama ammattitauti voi tulla kyseeseen myös muissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Pelkkä altistuminen koronavirukselle ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa ammattitautikorvauksia.

Epäillystä ammattitaudista tehtävä vahinkoilmoitus on täytettävä huolella. Korvauksen saaminen ammattitautina edellyttää tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvausta tartunnasta ja sairastumisesta sekä siitä, ettei tartunta ole tullut vapaa-ajalla.

Hengityssuojaimet ja muut suojavälineet pienentävät tartuntariskiä töissä, mutta niiden antama suoja ei ole täydellinen. Varsinkin kirurgisten hengityssuojaimien ja kangasmaskien antama suoja tartuntaa vastaan on puutteellinen. Vakuutusyhtiöt voivat pyytää lisätietoja mahdollisista muista tartuntalähteistä. Mikäli muu kuin työssä saatu tartunta on todennäköisempi, ei korvausta ammattitaudista makseta.

Viranomaistietoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjeita

Työterveyslaitoksen toimintaohje työntekijöille

Työterveyslaitoksen ohjeet koronatartunnan riskin arvioinnista työpaikalla

Työterveyslaitoksen ohjeistus palvelualojen työntekijöille

Työterveyslaitoksen ohjeistus henkilöliikenteen työntekijöille

Työterveyslaitoksen ohjeistus siivoukseen ja siivoustyötä tekeville

Kelan ohjeet tartuntatautipäivärahasta

Tapaturmavakuutuskeskuksen ohjeet koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaamisesta ammattitautina