Tämä on SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa 18:aa ammattiliittoa ja niiden noin 750 000:ta jäsentä. SAK:lla ei ole henkilöjäseniä, vaan jäseniämme ovat työehtosopimuksia neuvottelevat ammattiliitot.

SAK tekee yhteiskunnallista edunvalvontaa, jolla vaikutetaan työelämässä olevien ja sinne tulevien ihmisten asemaan ja mahdollisuuksiin työssä ja yhteiskunnassa. Visionamme on maailman paras työelämä, jossa sekä työntekijällä että yrityksellä on mahdollisuus kukoistaa.
SAK on työntekijöiden edunvalvontajärjestö, joka varmistaa, että työntekijän ääni kuuluu yhteiskunnassa ja työpaikoilla. SAK:hon ei voi liittyä suoraan, vaan työntekijät liittyvät ammattiliitoihin, joista suurin osa kuuluu johonkin keskusjärjestöön. SAK on yksi keskusjärjestöistä, ja siihen ovat järjestäytyneet erityisesti ammattiliitot, jotka edustavat suorittavaa työtä tekeviä työntekijöitä.
SAK ja sen ammattiliitot tekevät edunvalvontatyötään ensisijaisesti neuvotellen. SAK:n ja sen jäsenliittojen asiantuntijat osallistuvat vuosittain satoihin erilaisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin vaikuttamisen foorumeihin. He tuovat neuvotteluihin työelämän asiantuntijuutta ja työntekijöiden äänen, jotta päätöksenteossa otetaan huomioon eri ihmisryhmät ja osataan arvioida mahdollisimman tarkasti eri vaihtoehtojen vaikutukset.
SAK tekee töitä erityisesti lainsäädännön kehittämiseksi. Lainsäädännön lisäksi monet työntekijää koskevat asiat on neuvoteltu työehtosopimuksen kautta. Työehtosopimuksen neuvottelee alan työntekijöitä edustava ammattiliitto. Lue lisää työelämän sopimuksista.
Työntekijöitä ja työnantajia edustavien järjestöjen vaikutusmahdollisuudet työlainsäädäntöön perustuvat Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksiin. Vaikuttaminen tarkoittaa, että eri edunvalvontaorganisaatiot kutsutaan mukaan lainvalmisteluun ja/tai niillä on mahdollisuus lausua kantansa valmistelun aikana. SAK:lla on erityistä asiantuntijuutta esimerkiksi työlainsäädännöstä, työllisyydestä, sosiaaliturvasta ja koulutuksesta. SAK vaikuttaa myös EU:n lainsäädäntöprosesseihin esimerkiksi ay-liikkeen eurooppalaisen kattojärjestön ETUC:n kautta.
SAK:lla on 18 jäsenliittoa. Voit tutustua niihin täällä. Jäsenliittojen jäseniä on noin 750 000. Heistä 43,5 % työskentelee teollisuudessa, 26,1 % yksityisellä palvelualalla (esimerkiksi kaupoissa), 21 % julkisella sektorilla ja 9,5 % kuljetusalalla. Jäsenistä naisia on 45 % ja miehiä 55 %.
Yksittäiset ihmiset eivät voi liittyä jäseneksi SAK:hon, vaan he liittyvät ammattiliittoon. Voit etsiä oman alasi ammattiliittoa Liitot.fi-palvelusta.
Historia
SAK syntyi osana kansainvälistä työntekijöiden liikehdintää 1900-luvun alussa. SAK:n edeltäjä Suomen Ammattijärjestö SAJ perustettiin Tampereella 15.–17. huhtikuuta 1907. SAJ:n seuraajaksi perustettiin vuonna 1930 Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK ja vuonna 1969 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. SAK on Suomen vanhin ja suurin ammatillinen keskusjärjestö.

Tutustu SAK:n ammattiliittoihin
SAK:lla ei ole henkilöjäseniä, vaan jäseniämme ovat 18 ammattiliittoa. Näissä liitoissa on yhteensä noin 750 000 jäsentä. He ovat muun muassa lastenhoitajia, matkustamohenkilöstöä, linja-autonkuljettajia, tarjoilijoita, vartijoita, rakennustyöntekijöitä, paperiteollisuuden prosessinhoitajia, sähköasentajia ja tanssijoita.
Ajankohtaista SAK:ssa
- Sosiaaliturva
Yhdistelmävakuutus parantaa monimuotoisesti työskentelevien ansiosidonnaista työttömyysturvaa
- Sosiaaliturva
- Työntekijän oikeudet
Kestävän kehityksen tavoite ihmisarvoisesta työstä takkuaa – Suomessakin kehitys kulkee väärään suuntaan
- Hallitusohjelma
- Ihmisoikeudet
- Työelämän oikeudet
- Työhyvinvointi
- Talous ja elinkeinoelämä
Väestöllinen huoltosuhde ja kokonaisveroaste antavat liian synkän kuvan Suomen tilanteesta
- Eläkejärjestelmä
- Talous
- Verotus
- Terve ja hyvä työelämä
Saksassa panostetaan ikääntyneiden työllistymiseen ja osallisuuteen
- Hyvä työ
- Sosiaaliturva
- Työelämän oikeudet
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Hallituksen palkka-avoimuusesitys ei riittävästi turvaa työntekijöiden oikeuksia
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
- Työntekijän oikeudet
Laajalle levinnyt työperäinen hyväksikäyttö pitää saada kuriin – tuore selvitys tarjoaa keinoja
- Työntekijän oikeudet