Yhteiskuntavaikuttamisen eettiset ohjeet SAK:ssa

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on SAK:n ydintoimintaa

Suomen suurin työmarkkinakeskusjärjestö SAK harjoittaa jäsentensä ja jäsenliittojensa edunvalvontaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Laaja jäsenpohja, roolimme sopimusyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentajana sekä vahva asiantuntijaorganisaatiomme ovat luoneet SAK:lle aseman vakuuttavana ja vaikutusvaltaisena etujärjestönä.

Siellä missä on valtaa, on aina ollut myös vaikuttamistoimintaa. Julkisen päätöksenteon ympärillä on aina esitetty väitteitä ja perusteluja sekä pyritty viemään päätöksiä kohti omalle taustaryhmälle suotuisia ratkaisuja. Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa vaikuttamistoiminta ja siihen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus ovat sallittua ja itse asiassa kannatettavaa toimintaa. Mitä useammasta näkökulmasta päätöksentekijä saa tietoa, sitä täydellisempi kuva hänelle muodostuu käsittelyssä olevasta asiasta. On lopulta päättäjien kädessä, mikä saadun tiedon perusteella on yhteiskunnan korkein intressi.

Ongelmalliseksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen muuttuu, jos se tehdään salassa, vääriin tai vääristeltyihin tietoihin nojaten tai epäasianmukaisin tavoin, kuten ylenpalttiseen vieraanvaraisuuteen perustuen. Näitä kielteisiä ilmiöitä vastustamaan on noussut kiitettävä määrä kansalaisliikkeitä, eri toimialojen yhteenliittymiä sekä etujärjestöjä. Elinkeinoelämän puolella käytännössä kaikki vastuulliset yritykset julkaisevat nykyisin omat ohjeensa hyväksyttävistä toimintatavoista, joissa täsmennetään myös yhteiskuntavaikuttamista koskevat säännöt.

SAK:n asema yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentässä on erityinen. Koska edustamme jäsenliittojemme kautta satoja tuhansia palkansaajia, tavoitteillamme ja aikaansaannoksillamme on potentiaalia muokata suomalaista yhteiskuntaa syvälle käyvin seurauksin. Suuren painoarvon myötä meihin kohdistuu merkittävä vastuu vaikuttamistyömme asianmukaisuudesta. Vain toimimalla johdonmukaisesti ja avoimesti sekä yhteisesti hyväksytyillä tavoilla voimme säilyttää ja edelleen vahvistaa mainettamme luotettavana etujärjestönä.

Tosiasioihin perustuva ja avoin viestintä on uskottavan sidosryhmätoiminnan tae. SAK haluaa omalta osaltaan edesauttaa terveen yhteiskuntaviestinnän kulttuurin yleistymistä, ja siksi julkaisemme omat yhteiskuntavaikuttamisen eettiset ohjeemme. Nämä ohjeet kuuluvat jokaisen SAK:laisen peruslukemistoon ja niiden sisältö velvoittaa jokaista keskusjärjestömme työntekijää.

Helsingissä toukokuussa 2018

Jarkko Eloranta
puheenjohtaja

1 Määritelmiä

1.1
Yhteiskuntavaikuttamisella tarkoitetaan näissä ohjeissa kaikkea vuorovaikutusta SAK:n (keskusjärjestö) ja sen ulkoisten kohderyhmien, päättäjien, keskustelukumppanien, intressitahojen tai hankkijoiden välillä. Ulkoisiin kohderyhmiin ei lueta SAK:laisten liittojen jäseniä eikä henkilökuntaa.

1.2
SAK:n henkilöstöllä tai henkilökuntaan kuuluvalla tarkoitetaan keskusjärjestöön työsuhteessa olevia palkansaajia.

2 Soveltamisalue

2.1
Yhteiskuntavaikuttamisen ohjeet pätevät aina, kun SAK:n henkilökuntaan kuuluva on kanssakäymisissä talon ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Toiminta käsittää niin yhteiskuntavaikuttamisen ja viestinnän eri muodot kuin hankintoihin liittyvän yhteydenpidon tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien kanssa rajoittumatta näihin ryhmiin.

2.2
SAK vastaa aina näiden ohjeiden noudattamisesta suhteessa ulkoisiin sidosryhmiinsä. SAK:ta mahdollisesti edustavat kolmannet osapuolet, konsultit, alihankkijat tai niihin rinnastettavat tahot noudattavat näitä ohjeita toimiessaan sopimussuhteessa keskusjärjestöön.

2.3
Nämä ohjeet ovat luonteeltaan SAK:n sisäinen toimintasäännöstö, joka täydentää, mutta ei voi ohittaa ylemmänasteista sääntelyä mukaan lukien voimassa oleva työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja tilaajavastuuta koskevat ohjeet.

3 Yhteiskuntavaikuttamisen sisältö ja sävy

3.1
SAK:n henkilöstön on noudatettava eettisesti kestävää toimintatapaa ja pyrittävä lisäämään sidosryhmien sekä yleisön luottamusta ammattiyhdistysliikettä kohtaan.

3.2
Yhteiskuntavaikuttamisen on oltava asiaperusteista. Sidosryhmille annettavien tietojen, esitettyjen väitteiden, selvitysten, lukujen ja tulosten on perustuttava omaan tutkimukseen tai asiantuntijatoimintaan, työpaikoilta raportoituun tietoon tai julkisista lähteistä joko suoraan tai yhdistelemällä saatavilla olevaan aineistoon.

3.3
Ottaessaan kantaa yksittäiseen lainsäädäntöuudistukseen SAK huomioi päätöksen seuraukset laajasti palkansaajien ja työnhakijoiden asemaan sekä yhteiskunnan kehityssuuntaan oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.

3.4
SAK:n puhetapa on myönteinen ja ytimekäs. Yhteiskunnallisessa arvokeskustelussa sen kannanotot ovat rakentavasti muotoiltuja. Puolustaessaan työntekijöiden oikeuksia SAK:n äänensävy on vahva ja määrätietoinen, mutta keskusteluhakuinen.

3.5
Viestintäympäristöstä tai neuvottelutilanteesta riippuen etu- ja painostusjärjestönä toimiva SAK saattaa joutua käyttämään kovaa tai tiukkasävyistä retoriikkaa viestinnässään. Sanoman muotoilu ei kuitenkaan saa tähdätä loukkaamaan mitään ammatinharjoittajakuntaa, työmarkkinaosapuolta, poliittista puoluetta tai muuta ihmisryhmää. Halventava, väkivallalla uhkaava tai seksuaalissävytteinen viestintä kaikissa muodoissaan on kielletty.

4 Omien tilaisuuksien järjestäminen

4.1
Tehtävänsä toteuttamiseksi SAK viestii sidosryhmilleen myös itse järjestämiensä tilaisuuksien, seminaarien, foorumeiden, tapahtumien ja vastaanottojen muodossa. Nämä kokoontumiset voivat olla avoimia kansalaistapahtumia, työelämän teemoihin liittyviä kutsuvierastilaisuuksia tai muuta rajatulle kohderyhmälle suunnattua tiedotus- tai koulutustoimintaa, jonka puitteissa SAK esittelee tavoitteitaan ja näkökantojaan.

4.2
Tilaisuuden ohjelma tai siihen johtava nettilinkki on toimitettava kutsun mukana ja yleisötilaisuuksien osalta julkaistava tapahtumaa koskevassa ilmoittelussa. Kutsussa on mainittava tilaisuuden päättymisaika.

4.3
Muissa kuin juhlatilaisuuksissa yli puolet tilaisuuden kokonaisajasta on varattava tilaisuuden teeman mukaisten asioiden käsittelyyn joko ohjelmaan merkittyjen puheenvuorojen, keskustelun, koulutuksen tai mediasisällön muodossa. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää matkustamista, osallistujien matka-aikaa ei lueta tilaisuuden kokonaisaikaan.

4.4
Pääsääntöisesti SAK hyödyntää sidosryhmätoiminnassaan omia tilojaan. Muu tilaisuuden järjestämispaikka tulee valita tarkoituksenmukaisesti tapahtuman aiheen, matkustusyhteyksien ja kustannustason mukaan. Maineeltaan ylelliset ja pääasiassa varakkaille matkustajille suunnatut majoitus- ja lomanviettopaikat eivät ilmennä ammattiyhdistysliikkeen perustehtävää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavana yhteiskunnan uudistajana.

4.5
Kun tilaisuuden järjestäminen edellyttää hotellimajoitusta, tulee ensi sijassa käyttää SAK:n sopimustoimittajien palveluja, muissa tapauksissa liikematkustuksen ja kokouspalvelujen käypänä tasona voi pitää neljän tähden laatuluokitusta.

4.6
Yhteiskuntavaikuttamistoiminnassaan SAK ei käytä viiden tähden hotellipalveluja tai luokitukseltaan kalleimpaan kategoriaan sijoittuvia ravintoloita ilman perusteltua syytä.

4.7
Kuljetuspalvelut SAK tilaa taksi- ja linja-autoliikenneluvan haltijoilta kotimaassa ja ulkomailla. Limusiinikuljetukset tai alustatalouden periaatteilla toimivat rekisteröitymättömät kuljetuspalvelut eivät kuulu työmarkkinakeskusjärjestön yhteistyökumppaneihin.

5 Lahjat ja vieraanvaraisuus

5.1
SAK:n järjestämien tilaisuuksien ruoka- ja juomatarjoilujen on oltava ohjelmaan, tilaisuuden pituuteen ja ajankohtaan nähden kohtuulliset. Tarjoilun järjestämisessä on otettava huomioon yleiset viranhaltijoiden vieraanvaraisuuden vastaanottamista koskevat ohjeet, esimerkiksi Kuntaliiton ohje vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista.

5.2
SAK:n yhteiskuntavaikuttamistoiminnan yhteydessä ei pääsääntöisesti jaeta lahjoja. Tilaisuuksien oheistuotteina on mahdollista antaa arvoltaan vähäisiä liike- tai mainoslahjoja, kuten toimistotarvikkeita tai muita tarve-esineitä.

5.3
Keskusjärjestö voi muistaa sidosryhmiensä jäseniä tärkeimpien kalenteripyhien, henkilökohtaisten merkkipäivien tai eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Näissä tilanteissa annettujen lahjojen tulee olla luonteeltaan kertaluontoisia tai satunnaisia, ja lahja tulee aina antaa avoimesti.

5.4
SAK ei anna lahjoja sidosryhmille, jotka osallistuvat keskusjärjestöä koskevaan ja tiedossa olevaan hankintaprosessiin tai sopimusneuvotteluun.

6 Yhteiskunnallisten toimijoiden sekä muiden järjestämien tilaisuuksien tukeminen

6.1
SAK on puoluepoliittisesti sitoutumaton etujärjestö, jonka tavoitteena on edistää palkansaajan asemaa ja vahvistaa työntekijän turvaa työelämän muutostilanteissa.

6.2
Tavoitteensa toteuttamiseksi SAK voi harkintansa mukaan tukea rahallisesti tai luontoissuorituksina sellaisia toimijoita, joiden se katsoo edistävän työntekijöiden asemaa, oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Näitä toimijoita voivat olla rekisteröidyt puolueet alajärjestöineen, puolueen tai valitsijayhdistyksen asettamat vaaliehdokkaat ja heidän tukiyhdistyksensä, SAK:laiset liitot ja niiden ammattiosastot sekä muut kansalaisjärjestöt.

6.3
SAK:n johtoryhmä vahvistaa poliittiseen kampanjointiin myönnettävän ehdokas- ja yhdistyskohtaisen tuen rahallisen arvon enimmäismäärän ennen valtakunnallisia ja EU-vaaleja. Tuki myönnetään SAK:n kasvu ja vaikuttaminen -osastolta harkinnanvaraisena toimistopäätöksenä ja se voi olla määrältään johtoryhmän määrittelemää ylärajaa pienempi. Johtoryhmän päätös sellaisenaan ei velvoita SAK:ta tukemaan yhdenkään ehdokkaan tai yhdistyksen vaalityötä.

6.4
Tuen on oltava taloudelliselta arvoltaan vähäistä verrattuna tuensaajaehdokkaiden vaalibudjettiin tai milloin tuensaajana on yhdistys tai yhteisö, niiden vuotuisiin toimintamenoihin. Tuen saamisen ehtona vastaanottajan on sitouduttava julkistamaan SAK:lta saamansa vaalirahoitus sitä koskevien säännösten mukaisesti.

6.5
Rahallisen tuen ohella SAK:n johto tai asiantuntijat voivat kutsusta osallistua puhujina ja keskustelijoina poliittisten liikkeiden tai vaaliehdokkaiden tilaisuuksiin.