Talous

SAK:n tuo talouskeskusteluun palkansaajan – tulevan, nykyisen tai jo eläkkeellä olevan – näkökulman.
Hyvinvointivaltio tarjoaa hyvän kasvualustan elinkeinoelämälle, mikä luo ihmisille mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon. Kuva: Sonia Jansson / Kuvatoimisto Gorilla

SAK:ssa talousajattelun keskiössä on palkansaajien elämän parantaminen. Tavoitteena on

  • korkea työllisyys
  • hyvät palkat
  • tasa-arvoinen yhteiskunta ja
  • turvaa tuova hyvinvointivaltio.

Hyvinvointivaltio on osoittanut, että sen tulonsiirrot ja turvaverkot tarjoavat suomalaisille vakaan pohjan, jonka päälle on turvallista rakentaa oma elämä. Se tarjoaa myös hyvän kasvualustan elinkeinoelämälle, mikä luo ihmisille mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon.

Talouspolitiikassa on usein kyse eri tavoitteiden tai vaikutusten välisestä tasapainottelusta. Tämän vuoksi talouden asiantuntijoillakin saattaa olla isojakin mielipide-eroja siitä, mitä kannattaa tehdä. SAK:n tuo keskusteluun palkansaajan – tulevan, nykyisen tai jo eläkkeellä olevan – näkökulman.

Taloutta koskevat tavoitteemme

Vaalikauden 2019–2023 taloustavoitteistamme voit lukea tämän linkin kautta.

1. Suhdanteiden tasaus ehkäisee työttömyyttä

Pienenä avotaloutena Suomi on poikkeuksellisen altis rajuille suhdannevaihteluille, kun shokit yksittäisillä toimialoilla keikuttavat herkästi koko kansantaloutta.

  • Työttömyyden ja erityisesti sen pitkittymisen ehkäisy ovat tärkeitä paitsi yksittäisen ihmisen myös koko kansantalouden kannalta.
  • Taantumassa työllisyyttä pitää ylläpitää elvyttämällä, ja noususuhdanteiden aikana tulee vahvistaa julkista taloutta.
  • Työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan myös aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työttömiä pitää auttaa työnhaussa ja tarvittaessa osaamisen päivittämisessä, jotta uuteen työhön pääsee nopeasti.

SAK:n kannustava työllistymisturva

2. Hyviä työpaikkoja kaikille

Suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointivaltion rahoitus nojaa korkeaan työllisyyteen. SAK ei kuitenkaan tavoittele pelkkää korkeaa työllisyyttä; määrän lisäksi pitää puhua myös työn laadusta.

Hyvälle työlle on tyypillistä, että sitä on riittävästi, työntekijät tulevat taloudellisesti toimeen palkallaan ja kokevat työnsä turvalliseksi. Tähän kytkeytyy myös sosiaaliturva, jonka tarkoitus on turvata riittävä toimeentulo sillä aikaa, kun työtä ei ole tarjolla.

  • Korkean työllisyyden edellytys on koulutusjärjestelmä, joka turvaa koko väestölle työmarkkinoilla tarvittavan osaamistason.
  • Tehokkaat työvoimapalvelut auttavat ihmisiä tarvittaessa uuteen työhön.

Satsaaminen työn laatuun pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja

3. Tuottavuutta tukevat investoinnit parantavat elintasoa

Suomen menestys on syntynyt ja syntyy korkeasta osaamisesta, huipputeknologiasta ja riittävistä yhteiskunnan ja yritysten investoinneista.

Tuottavuuden nousu on myös palkkakehityksen ja ostovoiman kannalta ratkaisevaa. SAK on huolissaan Suomen talouden heikosta tuottavuuskehityksestä. Tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä investointeja. Usein on niin, että julkiset investoinnit vetävät perässään yksityisiä investointeja.

Jo ennen koronakriisiä tiesimme, että tarvitsemme mittavia investointeja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teknologian muutoksen haltuunottoon. Nyt kysynnän ylläpitämisen ja talouden käynnistämisen vuoksi tarvitsemme merkittäviä julkisia toimenpiteitä ja ne on suunnattava näiden kysymysten ratkaisemiseen.

Koronakriisistä kasvun tielle – #parempinormaali

4. Kestävää ja reilua talouspolitiikkaa

Talouskasvun ohella pitää huomioida sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Eriarvoisuuden vähentäminen on myös talouspolitiikan tavoite. Esimerkiksi palkkapolitiikka, sosiaaliturva ja verotus ovat keinoja vaikuttaa tulo- ja varallisuuseroihin.

Haettaessa kasvua on otettava huomioon myös ilmastonäkökulma. Suomeen on säädettävä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva laki. Yritysten on kartoitettava niiden arvoketjuihin liittyvät ihmisoikeusriskit ja toimittava niiden vähentämiseksi.

  • Suomen on annettava vahva tuki Kansainväliselle työjärjestölle (ILO), joka määrittelee työelämän globaalit normit.
  • EU:n kauppasopimusten työelämä- ja ympäristövaatimuksien ohittamisesta on seurattava taloudellisia sanktioita.
  • Työelämän perusoikeuksien toteutumisen on oltava kehitysyhteistyön painopiste ja liiketoiminnan ehto. Rahoituksesta 15 prosenttia on suunnattava kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
  • Suomen on määriteltävä, milloin saavutamme sitoumuksen kehitysyhteistyön 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta.

Kysyttävää?

Ilkka Kaukoranta
Pääekonomisti
040 752 8637
ilkka.kaukoranta@sak.fi
@ikaukora

Anni Martiinen
Ekonomisti
040 765 8584
anni.marttinen@sak.fi
@annimarttinen