Ilmastonmuutos ja työ

SAK:n tavoitteena on työntekijöille oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Kuva: Jaakko Lukumaa

Oikeudenmukaisen siirtymän saavuttamisessa avainasemassa on koulutus. Työntekijöille on taattava oikeus ja taloudelliset resurssit hankkia työn ohessa sellaisia taitoja, jotka mahdollistavat heille työnkuvan muuttamisen työnantajan uuden liiketoimintastrategian mukaiseksi tai jopa kokonaan uuden työn.

Joillain aloilla, esimerkiksi kemian- ja prosessiteollisuudessa, ilmastopolitiikan vaikutukset työn sisältöön voivat olla suuretkin esimerkiksi muuttuneiden työprosessien, tekniikoiden tai käytettävien materiaalien ja raaka-aineiden osalta. Varsinkin näillä toimialoilla valtion ja työnantajan pitäisi tukea taloudellisesti työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen esimerkiksi EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tai Euroopan sosiaalirahastosta. Tarvetta osaamisen päivittämiseen on muillakin teollisuusaloilla, kuljetusaloilla sekä yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla.

SAK:n oikeudenmukaisen siirtymän suositukset pähkinänkuoressa

  • YK:n Pariisin ilmastosopimuksen ja ILO:n oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet sisällytetään Suomessa lainsäädäntöön (ilmastolakiin).
  • Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet sisällytetään Suomen kansallisiin, alueellisiin sekä sektorikohtaisiin ilmasto- ja energiastrategioihin.
  • Kehitetään toimintatavat, jotka varmistavat ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden täysipainoisen osallistumisen hallituksen ja alueiden ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun, seurantaan ja toimeenpanoon.
  • Otetaan työllisyys- ja koulutuspolitiikka osaksi ilmastopolitiikkaa.
  • Lisätään julkisia ja yksityisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimia ja investointeja kestävään elinkeinorakenteeseen.

Työntekijälle reilu ilmastopolitiikka: siirtymän toimeenpano eri Euroopan maissa ja Kanadassa

Ilmastonmuutos SAK:laisilla työpaikoilla

SAK selvitti syksyllä 2019, miten SAK:laiset liitot arvioivat ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikuttavan työhön. Teollisuus- ja kuljetusaloihin kohdistuu eniten ilmastotoimia ja ne ovat sekä poliittisia että markkinaehtoisia. Lähellä asiakasta toimivilla kuljetusaloilla ja yksityisillä palvelualoilla suurimmat muutokset johtuvat kuluttajatottumusten ja -vaatimusten muutoksista. Julkisilla palvelualoilla ilmastotoimet perustuvat pääasiassa julkiseen ohjaukseen.

Selvityksen perusteella ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen. Toimet johtavat työntekijöiden siirtymisiin toimialojen välillä ja niiden sisällä työtehtävästä toiseen, mutta tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ne pannaan toimeen hallitusti.

Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.

Aloilla, joilta on muiden rakennemuutostrendien myötä kadonnut työpaikkoja, ilmastotoimia ja -investointeja pidettiin sekä uhkana että mahdollisuutena. Mikäli alalla ei ole näköpiirissä uutta työtä, yritysten ilmastovelvoitteissa nähtiin uhkia. Sen sijaan aloilla, joille odotetaan syntyvän uusia vihreitä tuotteita ja työtä, ilmastotoimet nähtiin myös työllisyysmahdollisuutena.

Ilmastotoimien vaikutusarvioita alakohtaisesti

Teollisuusalat

  • Ilmastotoimien vaikutukset työllisyyteen arvioitiin varovaisen myönteisiksi.
  • Arvioitiin olevan tarvetta kokonaisvaltaiselle osaamisen päivittämiselle ja uudelleenkoulutukselle.
  • Rakennusalalla arvioitiin työllisyyden kasvavan.
  • Useilla teollisuuden aloilla ilmastotoimet saattavat tuoda kasvua, mutta samalla nykyisten työtehtävien arvioitiin vähenevän joko ilmastotoimien tai muiden rakennemuutostrendien myötä.
  • Monilla teollisuusaloilla on havaittu myös tarvetta työnkuvan muutoksiin.

Yksityiset palvelualat

  • Uskottiin ilmastotietoisen kuluttamisen lisääntymisen osaltaan vaikuttavan siihen, että kulutus siirtyy jossain määrin tavaroista palveluihin.

Kuljetusalat ja julkiset palvelualat

  • Ilmastotoimilla ei nähty olevan työllisyysvaikutuksia.

Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan