Eläketurva

Työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Uudistus nostaa eläkeikärajoja vaiheittain, kartuttaa eläkettä yhtäläisesti eri-ikäisille ja tuo valittavaksi uusia eläkemuotoja.

Suomalaiset elävät keskimäärin pidempään ja elinaika pitenee ennusteiden mukaan vielä nykyisestä. Vaikka työntekijäryhmien välillä on eroja, odotettavissa olevien eläkevuosien määrä on kasvanut.

Eliniän odotteen ja eläkevuosien kasvu on ollut tärkeää sopeuttaa osaksi työeläkejärjestelmää. Ilman tehtyä uudistusta työeläkemaksuja olisi pitänyt korottaa reippaasti. Eläkemaksuihin kohdistuu edelleen korotuspaineita alhaisen syntyvyyden takia. Työeläkejärjestelmää onkin syytä tarkastella aika ajoin ja tehdä tarvittavia muutoksia.

Työeläkemaksujen osalta SAK:n tavoite on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksukehitys sekä sovittujen etuuksien ja niiden rahoituksen turvaaminen myös pitkällä aikavälillä.

Pidentyvästä työurasta hyötyvät sekä työntekijä että julkinen talous. Jos pidentyvä elinaika lisää työhön osallistumista, työntekijä saa paremman eläkkeen ja kunnat sekä valtio enemmän verotuloja. Kaikki kuitenkin riippuu siitä, onko työhaluisille tarjolla työpaikkoja.

On myös kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen sekä työelämän kehittämiseen. On mahdollistettava esimerkiksi joustavampia työaikoja, jotta ihmiset jaksaisivat työskennellä yhä pitempään. Niille, jotka eivät työn raskauden tai muun syyn takia pysty työskentelemään varsinaiseen eläkeikään saakka, on mahdollistettava varhemmin eläkkeelle siirtyminen jatkossakin.

Vanhuuseläkeiän alaraja nousee portaittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes on saavutettu 65 vuoden eläkeikä. Ensimmäisenä nousi vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä – he ovat voineet jäädä eläkkeelle 63 vuoden ja kolmen kuukauden iässä.

Lue myös