SAK:n tutkimus: työntekijöiden potentiaalia hukataan useilla työpaikoilla
Työntekijällä ei ole aina mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Johto voi olla etääntynyt varsinaisesta työstä ja työtä kehitetään ilman työntekijää, jolloin kehittäminen saattaa mennä hukkaan tai jopa aiheuttaa lisää työtä. Tämä käy ilmi SAK:n tutkimuksesta En voi tehdä työtäni niin hyvin kuin haluaisin.
Tutkimuksen mukaan hyvällä työpaikalla työntekijä pääsee osallistumaan töiden organisointiin ja vaikuttamaan työhönsä liittyvään päätöksentekoon. Silloin työntekijällä on myös mahdollisuus kehittää työtään tai työpaikan toimintoja.
Näitä työpaikkoja on kuitenkin selvä vähemmistö kaikista työpaikoista, kirjoittaa SAK:n tutkimuksen tehnyt tutkija Mikko Kesä.
– Työntekijöillä on paljon ideoita ja hyödyntämätöntä potentiaalia arjen toimintojen sujuvoittamisessa, Kesä analysoi tutkimusraportissa. Myös työn mitoituksessa on tutkimuksen mukaan ongelmia.
Metatyö ja oheistyö näkyväksi
Tutkimuksessa puhutaan siitä, että niin sanottu metatyö jää usein huomioimatta työajassa. Metatyöllä tarkoitetaan näkymätöntä työtä kuten uuden opettelua. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pitää olla perillä voimassa olevista laeista. Jos lait muuttuvat, niitä pitää opiskella. Tällainen uuden opettelu on välttämätöntä, jotta varsinainen työ sujuisi ja jälki olisi laadukasta. Usein uuden opettelu voi kuitenkin jäädä työntekijän vapaa-ajalle, mikä taas kuormittaa työntekijää ja luo tunteen kiireestä.
SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan mielestä osaamisen kehittäminen on tärkeää ja työnantajan pitäisi tarjota mahdollisuuksia siihen niin, että uuden oppiminen tai taitojen ylläpitäminen huomioidaan myös työajassa.
– Nykyään puhutaan joka puolella jatkuvasta oppimisesta ja muusta vastaavasta, mutta tätä ei aina huomioida työhön kuuluvaksi.
Antila kertoo, että useimpiin töihin liittyy myös jotain sellaista oheistyötä, joka ei suoranaisesti vie eteenpäin itse perustehtävää, mutta on silti hoidettava. Oheistyö voi olla esimerkiksi byrokratian edellyttämien lomakkeiden täyttämistä. Oheistyö voi turhauttaa työntekijää, jos sen koetaan hidastavan tai häiritsevän varsinaisen työn tekemistä.
Tutkimuksen mukaan oheistyöhön pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työpaikoilla.
– Työpaikoilla on arvioitava yhdessä työntekijöiden kanssa oheistyön mielekkyyttä ja tarkoitusta, sekä huomioitava ne työn mitoituksessa, Mikko Kesä kirjoittaa tutkimuksen perusteella kerätyissä toimintasuosituksissa.
– On kuitenkin tärkeää, että työntekijä ymmärtää miksi sellaista pitää tehdä ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työkokonaisuuteensa. Kun työntekijä kokee tulleensa kuulluksi ja kuulluksi tulemisella on myös vaikutusta työn organisointiin, päästään asioissa eteenpäin”, muistuttaa Juha Antila.
Vaikutusmahdollisuuksilla on väliä
Kun työhön pystyy vaikuttamaan, sitä tekee mielellään. Silloin työ tuntuu omalta ja sen tekeminen hyvin on miltei kunnia-asia.
SAK:n työolobarometrin 2020 mukaan vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat tärkeitä työssä jaksamisen kannalta. Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömistä vastaajista joka kolmas kärsii muistamisvaikeuksista, keskittymisvaikeuksista ja univaikeuksista. Vaikutusmahdollisuuksiin tyytyväisistä näistä kärsivien osuus on vain kymmenen prosenttia.
– Vaikutusmahdollisuudet työssä tai niiden puute vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, joka puolestaan on yhteydessä sekä työn tuottavuuteen että haluun olla ylipäätään työelämässä, Juha Antila sanoo.
Hänen mielestään vaikutusmahdollisuuksissa tärkeintä on vastuun ja vallan tasapaino. Työntekijän pitää pystyä luottamaan, että tiukan paikan tullen esihenkilö on tukena.
Minkä pitäisi muuttua?
Tutkimusraportista selviää, että työhyvinvointi ja työn tuottavuus lisääntyvät, jos työntekijät pääsevät osallistumaan työpaikan kehittämiseen tai uuden suunnitteluun. Työntekijän on myös helppo sitoutua työnantajaan, joka suhtautuu avoimesti työntekijän ideoihin.
Juha Antila kuvailee nykytilannetta ristiriitaiseksi.
– Meillä ei ole pulaa luovista ihmisistä, vaan luovista työolosuhteista.
Työntekijöillä on paljon ajatuksia ja ideoita, kuinka työt kannattaisi järjestää ja miten palveluita tai tuotteita voisi parantaa. Niillä ajatuksilla on Antilan mukaan suuri taloudellinen merkitys.
– Työntekijöiden ideat ovat innovaatiota, joilla voidaan parantaa työn tuottavuutta ja sitä kautta auttaa työpaikkaa menestymään. Kyse on siitä, halutaanko ihmisten tuovan ideoita esille ja mitä tehdään, että ihmiset tulevat kuulluiksi, hän sanoo.
Pallo on nyt työnantajien päädyssä.
Silja Aunola
Lue kuntoutusohjaaja Ari Lähteenmäen näkemyksistä siitä, millainen on hyvä työyhteisö
