Me-henki elää hyvässä työyhteisössä

Meillä kaikilla on luontainen tarve kuulua johonkin joukkoon. Haluamme kokea olevamme tarpeellisia ja toisten hyväksymiä. Haluamme kuulua porukkaan, jossa välitetään, autetaan ja tuetaan kaveria.

Työssä viihtymisen yksi keskeisin tekijä on juuri yhteenkuuluvuuden tunne. SAK:n jäsentutkimuksessa valtaosa vastaajista (81 %) pitää hyvää työporukkaa erittäin tärkeänä asiana omassa työssään (.SAK:n jäsentutkimus 2019).

SAK:n jäsentutkimuksen tulokset vastaavat muita kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia. Hyvän työilmapiirin merkitys ei todennäköisesti vähene tulevaisuudessakaan, sillä ainakin SAK:laisten työntekijöiden keskuudessa hyviä työkavereita arvostavat erityisesti nuoret työntekijät.

Yhteenkuuluvuuden tunne on suomalaisilla työpaikoilla varsin yleistä. SAK:laisten liittojen jäsenistä 90 prosenttia kokee kuuluvansa samaan porukkaan työtovereidensa kanssa (SAK:n työolobarometri 2020). Myös eurooppalaisessa työolotutkimuksessa 83 prosenttia suomalaisista palkansaajista kertoi saavansa apua ja tukea työkavereiltaan (6th European Working Conditions Survey 2015). Kaiken kaikkiaan nämä asiat näyttävät olevan Suomessa paremmalla tolalla kuin Euroopassa keskimäärin.

Eri tutkimuksissa on todettu, että työpaikan ilmapiirillä ja työssä viihtymisellä on yhteys sekä työntekijöiden hyvinvointiin että työn tuottavuuteen. Kun työpaikoilla on hyvä me-henki, työntekijät ovat terveempiä, jaksavat työssään kauemmin ja ovat aloitteellisempia kuin työyhteisöissä, jossa on todettu olevan huono yhteishenki.

Mistä yhteenkuuluvuus syntyy?

Hyvä työilmapiiri ei synny automaattisesti, vaan sitä pitää tietoisesti kehittää. Jokaisen työpaikan menestymisen takana ovat ihmiset – niin työntekijät kuin esimiehetkin. Avainsanoja ovat vastavuoroisuus ja luottamus.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistaa kokemus siitä, että omalla työllä on merkitystä. Tämän tiedetään sitouttavan meidät kaikkein vahvimmin työhön, jotta teemme ja myös työyhteisöömme.

Hyvä työ luo vahvan luottamuksen työyhteisöön. Asiat sujuvat ja hommat hoituvat. Vaikeissa paikoissa kavereita autetaan ja ruuhkahuiput puretaan yhteistyöllä. Toisten ideoihin tartutaan, uusia kehitetään ja niitä pannaan käytäntöön. Näillä työpaikoilla työpanosta, aikaa tai rahaa ei tuhlata turhaan komentamiseen, kontrollointiin tai raportointiin, koska kokemus on osoittanut, että työkavereiden tekemisen jälki on laadukasta ja siihen voi luottaa.

Töihin tullaan tekemään jotain hyvää ja hyödyllistä, ja tavoite on saada asioita aikaiseksi. Tämä ei johdu vain siitä, että työntekijät toivovat palkanmaksun perusteiden toteutuvan myös jatkossa. He haluavat todella saada työt tehtyä, jotain valmiiksi ja suoritettua, koska silloin he ovat hyödyllisiä jäseniä yhteisössä. Työ on helpompaa ja myös hauskempaa, kun sitä tehdään yhteistyössä.

SAK:n näkemyksiä

  • Työpaikan ilmapiirillä ja työssä viihtymisellä on yhteys työntekijöiden hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Ilmapiiri ei tule itsestään, vaan sitä pitää tietoisesti kehittää.
  • Kun työyhteisössä on luottamusta, se vähentää tarvetta kontrolloida. Luottamus edistää myös joustavaa työskentelykulttuuria ja yhteistyötä.
  • Yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistaa kokemus siitä, että omalla työllä on merkitystä ja työntekijä kokee olevansa hyödyllinen osa työyhteisöä.