Ilmastopolitiikka ja energiapolitiikka

Maailman lämpötila on noussut noin asteella ja Suomen jo kahdella asteella esiteollisesta ajasta. Ilmaston lämpeneminen pitäisi saada pysäytettyä 1,5 asteeseen, jotta siitä ei tulisi enää suurempaa uhkaa meille ja seuraaville sukupolville.
Ajoksen tuulipuisto Kemissä. Kuva: Hannu Vallas / Lehtikuva

Jo tällä hetkellä ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti ihmisten elinolosuhteisiin sekä työntekijöiden arkeen ja työhön.

Fossiilisista polttoaineista riippuvaisen talousjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöiseksi edellyttää suuria muutoksia teollisuudessa ja teknologiassa, uusia energia- ja liiketoimintamalleja sekä kiertotalouden tuntuvaa lisäämistä tuotanto- ja kulutustavoissa.

Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan

  • panoksia investointeihin,
  • työntekijöille reilua ilmastopolitiikkaa,
  • työntekijöiden osaamisen vahvistamista,
  • uusien osaamistarpeiden tarkastelua sekä
  • työllisyys- ja tulonjakovaikutuksien huomioimista.

Tutustu oikeudenmukaiseen siirtymään

SAK:lle on tärkeää, että ilmastonmuutosta torjutaan kunnianhimoisesti. Samalla on varmistettava, että siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ei heikennä työntekijöiden ja heidän perheidensä toimeentuloa. Tämä onnistuu parhaiten, kun työntekijät ja heidän järjestönsä ovat sekä suunnittelemassa ilmastopolitiikkaa ja toimia että tekemässä ilmastotyötä yhdessä työnantajien sekä valtion ja kuntien kanssa.

Ilmastopolitiikkaa koskevat tavoitteemme

  • Hiilineutraali Suomi ennen vuotta 2050.
  • Suomen ja Euroopan unionin vuoden 2030 päästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
  • Pääasiallinen kasvihuonekaasujen vähentämiskeino on toimiva ja tehokas päästökauppa.
  • Myös päästökaupan ulkopuolisten alojen eli niin sanottujen taakanjakosektoreiden päästöjenvähennystoimia on lisättävä huomattavasti.
  • Lisäksi kasvihuonekaasuja voidaan vähentää EU-tasolla sitovin energiatehokkuustoimin sekä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisääntyvällä käytöllä.
  • Suomen on suunnattava toimia nykyistä enemmän myös maankäytön, maankäytön muutosten ja metsien negatiivisten ilmastovaikutusten pienentämiseen, erityisesti turvemailla.
  • Suomen täytyy tavoitella EU:lle hiilitulleja, joilla voidaan kannustaa kansainvälistä yhteisöä saavuttamaan ilmastosopimuksen tavoitteet.
  • Jotta YK:n Pariisin ilmastosopimuksen työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpano varmistetaan, Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmiin pitää sisällyttää ilmastotoimien työllisyys- ja osaamisvaikutusarviot. Lisäksi on luotava sellaiset rakenteet, jotka antavat työntekijöille ja ammattiyhdistysliikkeelle vahvemmat oikeudet osallistua ilmasto- ja energiapolitiikan suunnitteluun, seurantaan ja uudelleenarviointiin.

Energiapolitiikka

Suomessa käytetään paljon energiaa. Maan teollisuus on energiaintensiivinen (mm. metsä ja metallinjalostus), etäisyydet ovat pitkiä ja lämmityksen tarve on suuri. SAK:n lähtökohta energiapolitiikassa on turvata toimitusvarmuus sekä kustannustehokas ja ympäristöllisesti kestävä energiantuotanto.

Energiapolitiikkaa koskevat tavoitteemme

  • Suomessa pyritään jatkossakin monipuoliseen energiantuotantoon (sähkö, lämmitys ja teollisuus) ja kaikki puhtaat tuotantomuodot pidetään mahdollisina.
  • Energian hinta pysyy kohtuullisena kansalaisille ja elinkeinoelämälle.
  • Suomi harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, jonka tavoitteena on synnyttää Suomeen työtä toimialoilla, jotka ovat ratkaisevia energiamurroksen kannalta.
  • Energian toimitusvarmuus säilyy korkealla tasolla.
  • Suomi on maailman ensimmäisiä vähäpäästöisiä teollisuusvaltioita.