Luottamus

Haluamme seuraavan eduskunnan tekevän tekoja, jotka lisäävät luottamusta.

Luottamuksesta nousee uskallus osallistua, kehittyä ja uudistaa. Myös työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin ytimessä on luottamus. Sopimusyhteiskunnan lujittaminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta.

SAK:n luottamusta vahvistavat tavoitteet pähkinänkuoressa

  1. Työelämää ja sosiaaliturvaa kehitettävä edelleen kolmikantaisesti
  2. Paikallista sopimista kehitettävä sopimusteitse
  3. Työehtokikkailu estettävä
  4. Digitalisaatiosta kiinni suomalaisen työn kehittämisohjelmalla
  5. Työsuhdeturvaa vahvistettava
  6. Kannustava työllistymisturva käyttöön
  7. Suomesta Euroopan uudistaja
  8. Globaalista työelämästä reilua

Video: Kolmikanta minuutissa

Jo kansainväliset sopimukset edellyttävät, että työelämään ja sosiaaliturvaan liittyviä lakeja valmistellaan kolmikantaisesti. Mutta mitä kolmikanta tarkoittaa?

Uutinen: Viisi työelämäasiaa, jotka seuraavan hallituksen on korjattava

Turvallisempi ja tasa-arvoisempi työelämä edellyttää tekoja, kuten muutoksia lainsäädäntöön. Me listasimme viisi asiaa, joiden korjaaminen tekee työelämästä paremman.

  1. Työehtosopimusta alemman palkan maksamisesta on tehtävä rikos.
  2. Nollatuntisopimusten epäkohdat on korjattava kunnolla.
  3. Alustataloudessa työskentelevien asemaa on parannettava.
  4. Perusteettomat palkkaerot pitää poistaa.
  5. Irtisanottuja uuteen alkuun auttavaa muutosturvaa on parannettava.


Lue lisää työelämätavoitteistamme SAK:n uutisesta.

Lue myös

Blogi: Työmarkkinoiden tulosvastuuta lisää luottamus, ei sanelu

Yhdessä sopiminen ja luottamuksen kasvattaminen ovat kolmikantasopimisen ydintä. Ne jäivät kuluneella hallituskaudella uupumaan. Toivottavasti tuleva hallitus on tässä viisaampi, Jarkko Eloranta kirjoittaa.

Lue myös

 

1) Kolmikanta hyödyttää Suomea

2) Paikallisesta sopimisesta hyvinvointia

  • Paikallisella sopimisella tavoitellaan yhteistä lisäarvoa, ei työehtojen heikentämistä.
  • Paikallista sopimista kehitetään sopimusteitse, eikä lainsäädännössä ole tarpeen avata uutta polkua.
  • Paikallisesti sovittavien asioiden osalta työrauhavelvoitteen tulee astua voimaan vasta, kun asiasta on sovittu työpaikalla.

3) Estetään työehtokikkailu

  • Yleissitovan työehtosopimuksen alittavan palkan maksaminen on muutettava virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi.
  • Työajan vakiintuminen työsuhteen ehdoksi korjaa nollatuntisopimusten epäkohtia.
  • Palkkarikosten valvontavastuu on annettava aluehallintovirastoille.
  • Työsuhteen määritelmää on laajennettava koskemaan myös alustatalouden työntekoa. Lainsäädännössä tulee olla oletus työntekijäasemasta, jos tietyt työsuhteen piirteet täyttyvät. Lue SAK:n tiedote työsopimuslain päivittämistarpeesta.
  • Kiistanalaisten tilanteiden ratkomiseksi työneuvoston tulee voida ottaa kantaa, onko henkilö työsuhteessa vai yrittäjä.

4) Digitalisaatiosta kiinni uudella ohjelmalla

  • SAK:n ehdottama suomalaisen työn kehittämisohjelma tukee työyhteisöjä, jotka haluavat kehittää tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia digitalisoituvassa ympäristössä. Yli hallituskauden kestävälle hankkeelle on varattava rahaa vuosittain vähintään kymmenen miljoonaa euroa.
  • Työelämän tutkimuksen rahoitus on turvattava.

5) Työsuhdeturvaa vahvistettava

  • Alihankinta- ja kilpailutustilanteissa työn menettäneen yrityksen työntekijät on asetettava etusijalle kilpailutuksen voittaneen rekrytoidessa uusia.
  • Laittomasta irtisanomisesta maksettavien vahingonkorvausten maksimimäärä on poistettava.
  • Työvoiman vähentämisjärjestys selkeyttää irtisanomistilanteita.

6) SAK:n kannustava työllistymisturva luottaa työttömään

7) Suomesta Euroopan uudistaja

  • Eurooppalaisen työelämän vähimmäissäännösten uudistamista on jatkettava.
  • Nollatuntisopimusten, alustatyön ja itsensä työllistäjien hyväksikäytön kaltaisiin epäkohtiin on puututtava.
  • Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua on vahvistettava ja niiden neuvottelemia sopimuksia kunnioitettava niin EU-tasolla kuin sen jäsenmaissa.
  • EU:n talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjauksessa on sovitettava yhteen yhteiset hyvinvointitavoitteet ja kansallisten järjestelmien erityispiirteet.

8) Globaalista työelämästä reilua

  • Suomeen on säädettävä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva laki. Yritysten on kartoitettava niiden arvoketjuihin liittyvät ihmisoikeusriskit ja toimittava niiden vähentämiseksi.
  • Suomen on annettava vahva tuki Kansainväliselle työjärjestölle (ILO), joka määrittelee työelämän globaalit normit.
  • EU:n kauppasopimusten työelämä- ja ympäristövaatimuksien ohittamisesta on seurattava taloudellisia sanktioita.
  • Työelämän perusoikeuksien toteutumisen on oltava kehitysyhteistyön painopiste ja liiketoiminnan ehto. Rahoituksesta 15 prosenttia on suunnattava kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
  • Suomen on määriteltävä, milloin saavutamme sitoumuksen kehitysyhteistyön 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta.