Kolmikanta tuo lakien valmisteluun asiantuntemusta ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Kolmikanta ei ole suomalainen keksintö, vaan sillä on pitkä kansainvälinen historia ja juuret. Suomi on kansainvälisissä sopimuksissaan sitoutunut noudattamaan kolmikantaista valmistelua työelämään liittyvissä kysymyksissä.
Jokaisella maalla on oma tapansa soveltaa kolmikantaista valmistelua. Suomessa kolmikannalla on ollut keskitettyjen sopimusratkaisujen myötä pitkään kytkös palkkasopimiseen ja talouspolitiikkaan. Vaikka keskitetyistä ratkaisuista on nyt ainakin tällä tietoa luovuttu, ei se tarkoita, etteikö kolmikantaista lainvalmistelua tarvittaisi.
Kolmikantaisen valmistelun hyödyt ovat moninaiset. Työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt tuovat valmisteluun paitsi edunvalvonnalliset näkökulmansa, myös oman asiantuntemuksensa työelämästä ja työpaikoilta. Järjestöillä on lisäksi syvällistä asiantuntemusta esimerkiksi työoikeudesta.
Eri asioiden vaikutuksia ja merkityksiä työelämässä ja työmarkkinoilla on mahdotonta hahmottaa ilman työmarkkinaosapuolia. Työsuhteisiin vaikuttavat lainsäädännön lisäksi ainakin työehtosopimukset, niiden tai lainsäädännön perusteella tehdyt paikalliset sopimukset sekä työsopimukset. Myös työpaikan käytännöillä ja säännöillä voi olla oma vaikutuksensa.
Jos näitä kaikkia työsuhteeseen vaikuttavia mekanismeja ei tunneta, voi käydä kuten nykyhallituksen suunnittelemiin pakkolakeihin sisältyneille lomarahaleikkauksille. Ensin hallitus ilmoitti leikkaavansa lomarahoja. Vasta sen jälkeen hallitus huomasi, että voidakseen leikata lomarahoja sen pitäisi ensin säätää niistä lailla. Ja yhtäkkiä lomarahoja olisikin pitänyt maksaa paljon aiempaa useammille.
Työntekijöiden ja työnantajien edustajat sitoutuvat aitoon kolmikantaiseen menettelyyn laajasti. Harvoin tulee esille se taustatyö, mitä kolmikantaisessa valmistelussa mukana olevat tahot tekevät edustamiensa järjestöjen ja jäsenten piirissä. Valmistelijat eivät edusta vain itseään, vaan laajoja joukkoja.
Valmistelun edetessä järjestöt ja niiden asiantuntijat seuraavat asioita ja ottavat niihin kantaa eri tasoilla. Asiantuntijat tekevät paljon työtä sen eteen, että järjestöjen kannat selkiävät ja eri tahojen erilaiset näkemykset otetaan riittävästi huomioon ja suhteutetaan toisiinsa. Jos tätä työtä ei tehdä järjestöjen sisällä, joutuvat poliitikot ja virkamiehet tekemään saman työn paljon vähäisemmillä ja hajanaisemmilla taustatiedoilla.
Kolmikannan tärkeä yhteiskunnallinen merkitys selviää Kansainvälisen työjärjestön ILOn perussääntöön kirjatusta lauseesta: pysyvä rauha voidaan aikaansaada vain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalla. Monien populististen ilmiöiden taustatekijänä ja kimmokkeena on eriarvoistuminen ja ihmisten kokemus siitä, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Jos esimerkiksi ammattiliittojen asema Yhdysvalloissa olisi vahvempi ja globalisaation hiivuttamien alojen työläisten ääni olisi tullut kolmikannan kautta paremmin kuuluviin, olisiko trumpismille ollut samanlaista tilausta kuin pari vuotta sitten?
Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ja sen seurauksien välttämiseksi on tärkeää, että työntekijöillä on muitakin yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia kuin vaaleissa äänestäminen. Kolmikanta on ollut kansainvälisesti tunnustettu tapa huolehtia työelämän tasapainosta.
Kolmikannan heikentämisen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vähentämisen seuraukset näkyvät nyt monissa maissa ilmapiirin kiristymisenä ja poliittisina lakkoina. Suomessa työntekijöiden näkemykset tulevat kuitenkin edelleen esiin järjestäytyneesti ammattiliittojen kautta. Jos tätä vaikutusmahdollisuutta heikennetään, voivat pitkän aikavälin seuraukset olla arvaamattomat.
