Byggnads: UIkomaiseen työvoimaan liittyy Ruotsissa suoranaista orjakauppaa

Palkkojen ja työehtojen valvonta Ruotsin työmarkkinoilla on liittojen vastuulla. Tehtävä on muuttunut vaikeammaksi sen jälkeen, kun Ruotsiin on tullut muista EU-maista tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, jotka joutuvat monesti tyytymään ruotsalaista sopimustasoa huomattavasti heikompiin ehtoihin.
14.03. 09:06
SAK
Rakennustyömaa Ruotsissa. Kuva Terese Perman / Byggnads

– Näemme, että ulkomaiseen työvoimaan liittyy suoranaista orjakauppaa, sanoo Ruotsin rakennustyöläisten liiton eli Byggnadsin sopimussihteeri Torbjörn Hagelin.

Ruotsiin muista Euroopan unionin maista lähetetyistä 20 000 työntekijästä noin 14 000 työskenteli viime vuoden joulukuussa rakennus- ja maansiirtoalalla.

EU:n viisitoista vuotta sitten toteutuneen laajentumisen jälkeen Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n jäsenliittojen on ollut Torbjörn Hagelinin mukaan huomattavasti vaikeampi valvoa sopimusten noudattamista.

Pitkät aliurakointiketjut vaikeuttavat työehtojen valvontaa

Ruotsissa valvonnasta huolehtivat työmarkkinaosapuolet. Valvonta ei ole viranomaisten vastuulla, eivätkä työehtosopimukset ole yleissitovia. Silti sopimusten piirissä on 90 prosenttia työvoimasta.

Lähinnä Itä- ja Keski-Euroopan EU-maista lähetettyjen rakennustyöläisten tulo sekä rakennustyömaiden yhä pitemmät aliurakointiketjut vaikeuttavat valvontaa.

Torbjörn Hagelin. Kuva: Byggnads

– Isot maanlaajuiset rakennusyhtiöt ovat ryhtyneet käyttämään tällaisia pitkiä ketjuja. Ketjun pari kolme ensimmäistä lenkkiä ovat jokseenkin rehellisesti toimivia yrityksiä. Epäreilut yritykset löytyvät ketjun alapäästä, Torbjörn Hagelin sanoo.

Monien Byggnadsin tapaaminen työntekijöiden asema on heikko.

– Useimpia uhkaillaan. Monesti he joutuvat allekirjoittamaan kaksi eri sopimusta. Toinen on työntekijän ja yrityksen välinen, toista näytetään Ruotsin viranomaisille ja ay-järjestöille.

Edes Byggnadsin jäseneksi liittyneet lähetetyt työntekijät eivät uskalla kertoa avoimesti työehdoistaan, Hagelin paljastaa.

– Ei, koska siinä tapauksessa yritys lähettää heidät takaisin kotimaahan, ja siinä menee toimeentulo.

Byggnadsin kohdalle on sattunut myös pääurakoitsija, joka on antanut aliurakoitsijoiden työntekijöille omalla logollaan varustetut työvaatteet, mikä vaikeuttaa huomattavasti valvontaa kyseisellä työpaikalla.

Rakennussektorilla on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa voimassa sekä sopimuksiin että lainsäädäntöön perustuva pääurakoitsijan vastuu, jonka mukaan pääurakoitsijalla on oltava luettelo kaikista työmaan aliurakoitsijoista.

Rikkeet koskevat tavallisimmin palkkoja, korvauksia ja lomia

Sekä Byggnadsin että muiden liittojen toimitsijoiden jokapäiväiseen työhön kuuluu ensisijaisesti sopimusten mukaisten palkkojen ja työehtojen valvonta. Ruotsin järjestelmässä useimmat sopimusrikkomukset ratkaistaan paikallisilla neuvotteluilla kullakin työpaikalla.

Torbjörn Hagelin arvioi, että Byggnadsin toimitsijat käyvät vuosittain tuhansia tällaisia neuvotteluja.

Ellei asiaa pystytä ratkaisemaan paikallisesti, neuvottelut siirtyvät keskustasolle. Silloin liiton ja työnantajan asianomaisen pääkonttorin neuvottelijat yrittävät päästä sopuun sopimuksen yhteisestä tulkinnasta. Byggnads käy vuosittain noin 350 sellaista neuvottelua.

Byggnadsin sopimuksiin kohdistuvat rikkeet koskevat tavallisimmin palkkoja, matkakorvauksia, päivärahoja ja lomia. Vakavimmat rikkomukset liittyvät työsuojeluun, Torbjörn Hagelin selittää.

– Meidän jäsenemme altistuvat asbestille ja pölylle, ja työpaikalla sattuu esimerkiksi putoamisesta aiheutuvia työtapaturmia.

Elleivät osapuolet pääse neuvotteluissa yksimielisyyteen, he voivat viedä kiistan työtuomioistuimeen. Se on erityistuomioistuin, jonka päätöksiin ei voi hakea muutosta, eli sen päätös jää voimaan.

– Viemme työtuomioistuimeen keskimäärin neljä viisi juttua vuodessa, mutta viime vuonna tapauksia oli vain kaksi.

Ruotsalaisessa järjestelmässä myös työtuomioistuin painostaa osapuolia. Ennen asian ottamista varsinaiseen käsittelyyn pidetään alustava käsittely, jossa tuomioistuimen juristit yrittävät vielä viimeisen kerran saada osapuolet sopimaan asia keskenään.

Työntekijä voi saada vahingonkorvauksena yli 16 kuukauden palkan

Ruotsin ay-liikkeen lakitoimiston LO-TCO Rättsskyddin toimitusjohtaja Dan Holke ei halua viranomaisten sekaantuvan palkkojen ja työehtojen valvontaan. Holken mukaan liitoilla on huonoja kokemuksia työmarkkinoita valvovista viranomaisista. Hän mainitsee esimerkkinä Ruotsin työympäristöviraston Arbetsmiljöverketin, jonka pitäisi vähäisin resurssein valvoa kaikkea työympäristöä.

Dan Holke. Kuva: Carl von Scheele

– Kun valvonta on liiton vastuulla, kaikki jäsenet ja luottamusmiehet voivat toimia työpaikoilla meidän silminämme ja korvinamme. Viranomaisvalvontaa harjoitetaan enemmänkin virkamiehen toimistosta käsin. Silloin sopimusrikkeitä on vaikeampi havaita.

LO:n jäsenliitoilla on 1,4 miljoonaa jäsentä ja noin 150 000 luottamusmiestä, joten työpaikoilla on runsaasti väkeä, jotka voivat ilmoittaa epäkohdista.

Liitot turvautuvat LO-TCO Rättsskyddiin, kun neuvottelut ovat päätyneet umpikujaan eikä liitolla ole käytettävissään omia juristeja.

Mitkä ovat tavallisimpia sopimusrikkomuksia?
– Työnantaja joko jättää palkan maksamatta tai maksaa liian vähän. Puolet meidän tapauksistamme liittyy siihen.
90–95 prosentissa tapauksista asiasta sovitaan juristin otettua yhteyttä työnantajaan.

Mitkä ovat vakavimpia rikkomuksia?
– Pahimpia ovat ne, joissa työntekijä irtisanotaan tai erotetaan ilman asiallista syytä. Meille tulee kaiken aikaa tasaisena virtana sellaisia tapauksia.

Näissäkin tapauksissa toimisto neuvottelee työnantajan kanssa. Tavallinen ratkaisu on se, että työntekijä saa vahingonkorvauksena tietyn määrän kuukausipalkkoja. Ruotsin työsuhdelain määräykset luovat tällöin pohjan liittojen käymille neuvotteluille. Jos henkilön työsuhde on kestänyt alle viisi vuotta, tuomioistuimet voivat määrätä työnantajan maksamaan hänelle enimmillään 16 kuukausipalkkaa. Pitemmässä työsuhteessa vahingonkorvaus on vielä korkeampi.

– Kaikista irtisanomisista vain prosentti tai muutama promille ratkaistaan tuomioistuimissa.

Carl von Scheele / Freelancer

Ruotsin työmarkkinamalli

  • Ruotsin työmarkkinamallissa lainsäädäntö ja työehtosopimukset toimivat yhdessä. Lainsäädännöllä määritellään puitteet, mutta kaikki pykälät eivät ole sitovia, mikäli työehtosopimuksen osapuolet sopivat keskenään niitä koskevista poikkeuksista (laki on juristikielellä semidispositiivinen eli puolipakottava). Poikkeukset voivat koskea esimerkiksi ylitöitä, yötyötä tai loman ajankohtaa.
  • Ruotsissa ei ole vähimmäispalkkalakia. Kunkin alan alimmat sallitut palkat määritellään työehtosopimuksissa. Silloin on usein kyse nuoresta, esimerkiksi 20-vuotiaasta työntekijästä tai henkilöstä, jolla on vain lyhyt kokemus alalta tai työelämästä.
  • Osapuolet sopivat palkanmuodostuksesta täysin ilman valtion tai lainsäädännön väliintuloa.
  • Työehtosopimuksen ulkopuolella olevan yrityksen ei ole pakko noudattaa tiettyä palkkatasoa. Sen ei myöskään tarvitse noudattaa neuvottelukierrosten tuloksia eikä korottaa palkkoja osapuolten sopimin tasoin ja päivämäärin. Yleensä sopimuksettomat työnantajat silti noudattavat sopimusten mukaisia työehtoja ja palkkatasoja.
  • Työehtosopimuksen ulkopuolelle jättäytyneen yrityksen on kuitenkin noudatettava työmarkkinalainsäädäntöä. Se voi monesti vaikeuttaa toimintaa, sillä työehtosopimusten määräykset ovat lainsäädäntöä joustavampia.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.