Luottamus
Luottamuksesta nousee uskallus osallistua, kehittyä ja uudistaa. Myös työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin ytimessä on luottamus. Sopimusyhteiskunnan lujittaminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta.
SAK:n luottamusta vahvistavat tavoitteet pähkinänkuoressa
- Työelämää ja sosiaaliturvaa kehitettävä edelleen kolmikantaisesti
- Paikallista sopimista kehitettävä sopimusteitse
- Työehtokikkailu estettävä
- Digitalisaatiosta kiinni suomalaisen työn kehittämisohjelmalla
- Työsuhdeturvaa vahvistettava
- Kannustava työllistymisturva käyttöön
- Suomesta Euroopan uudistaja
- Globaalista työelämästä reilua
Video: Kolmikanta minuutissa
Jo kansainväliset sopimukset edellyttävät, että työelämään ja sosiaaliturvaan liittyviä lakeja valmistellaan kolmikantaisesti. Mutta mitä kolmikanta tarkoittaa?
Uutinen: Viisi työelämäasiaa, jotka seuraavan hallituksen on korjattava
Turvallisempi ja tasa-arvoisempi työelämä edellyttää tekoja, kuten muutoksia lainsäädäntöön. Me listasimme viisi asiaa, joiden korjaaminen tekee työelämästä paremman.
- Työehtosopimusta alemman palkan maksamisesta on tehtävä rikos.
- Nollatuntisopimusten epäkohdat on korjattava kunnolla.
- Alustataloudessa työskentelevien asemaa on parannettava.
- Perusteettomat palkkaerot pitää poistaa.
- Irtisanottuja uuteen alkuun auttavaa muutosturvaa on parannettava.
Lue lisää työelämätavoitteistamme SAK:n uutisesta.
Lue myös
- Suomen yleissitovuus suojaa työntekijöitä sopimustasoa heikommilta työehdoilta
- Yleissitovuudesta luopuminen olisi tappio sekä työntekijöille että yrityksille
Blogi: Työmarkkinoiden tulosvastuuta lisää luottamus, ei sanelu
Yhdessä sopiminen ja luottamuksen kasvattaminen ovat kolmikantasopimisen ydintä. Ne jäivät kuluneella hallituskaudella uupumaan. Toivottavasti tuleva hallitus on tässä viisaampi, Jarkko Eloranta kirjoittaa.
Lue myös
- Jarkko Eloranta: Työmarkkinoilla on ilmeinen tarve sopimiseen ja laajempien yhteisten ratkaisujen löytämiseen
- Juha Antila: Luottamus tai luottamuspula ovat kuin veronpalautus tai mätkyt
- Ismo Kokko: Luottamusmiesten aseman vahvistaminen on yritystenkin etu
- Annika Rönni-Sällinen: Kolmikanta tuo lakien valmisteluun asiantuntemusta ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta
- Ilkka Kaukoranta: Yleissitovuus on työmarkkinoiden kulmakivi – Sitä ei kannata kevein perustein muuttaa
- Saana Siekkinen: Jokainen työtön on oman elämänsä paras asiantuntija
1) Kolmikanta hyödyttää Suomea
- Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen muodostama kolmikanta on toimiva keino jakaa kasvun tuloksia oikeudenmukaisesti kaikille palkansaajille ja pitää huolta ostovoimasta. Lue Annika Rönni-Sällisen blogikirjoitus kolmikannan merkityksestä.
- Ay-liikkeen vahvaa asiantuntemusta pitää hyödyntää hallituksen päätöksenteossa.
- Sosiaaliturvajärjestelmää ja työeläketurvaa tulee kehittää ja selkeyttää kolmikantaisesti.
- Työelämän tasa-arvoa on kehitettävä kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman kautta. Konkreettisena keinona toimii palkka-avoimuus, joka puskee kohti yhdenvertaista palkkausta työpaikan sisällä.
- Uutisestamme löydät lisää uudistuksia, jotka edellyttävät kolmikantaista valmistelua.
2) Paikallisesta sopimisesta hyvinvointia
- Paikallisella sopimisella tavoitellaan yhteistä lisäarvoa, ei työehtojen heikentämistä.
- Paikallista sopimista kehitetään sopimusteitse, eikä lainsäädännössä ole tarpeen avata uutta polkua.
- Paikallisesti sovittavien asioiden osalta työrauhavelvoitteen tulee astua voimaan vasta, kun asiasta on sovittu työpaikalla.
3) Estetään työehtokikkailu
- Yleissitovan työehtosopimuksen alittavan palkan maksaminen on muutettava virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi.
- Työajan vakiintuminen työsuhteen ehdoksi korjaa nollatuntisopimusten epäkohtia.
- Palkkarikosten valvontavastuu on annettava aluehallintovirastoille.
- Työsuhteen määritelmää on laajennettava koskemaan myös alustatalouden työntekoa. Lainsäädännössä tulee olla oletus työntekijäasemasta, jos tietyt työsuhteen piirteet täyttyvät. Lue SAK:n tiedote työsopimuslain päivittämistarpeesta.
- Kiistanalaisten tilanteiden ratkomiseksi työneuvoston tulee voida ottaa kantaa, onko henkilö työsuhteessa vai yrittäjä.
4) Digitalisaatiosta kiinni uudella ohjelmalla
- SAK:n ehdottama suomalaisen työn kehittämisohjelma tukee työyhteisöjä, jotka haluavat kehittää tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia digitalisoituvassa ympäristössä. Yli hallituskauden kestävälle hankkeelle on varattava rahaa vuosittain vähintään kymmenen miljoonaa euroa.
- Työelämän tutkimuksen rahoitus on turvattava.
5) Työsuhdeturvaa vahvistettava
- Alihankinta- ja kilpailutustilanteissa työn menettäneen yrityksen työntekijät on asetettava etusijalle kilpailutuksen voittaneen rekrytoidessa uusia.
- Laittomasta irtisanomisesta maksettavien vahingonkorvausten maksimimäärä on poistettava.
- Työvoiman vähentämisjärjestys selkeyttää irtisanomistilanteita.
6) SAK:n kannustava työllistymisturva luottaa työttömään
- Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä, vaan ne on uudistettava kokonaisuutena. Tutustu SAK:n kannustavaan työllistymisturvaan.
7) Suomesta Euroopan uudistaja
- Eurooppalaisen työelämän vähimmäissäännösten uudistamista on jatkettava.
- Nollatuntisopimusten, alustatyön ja itsensä työllistäjien hyväksikäytön kaltaisiin epäkohtiin on puututtava.
- Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua on vahvistettava ja niiden neuvottelemia sopimuksia kunnioitettava niin EU-tasolla kuin sen jäsenmaissa.
- EU:n talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjauksessa on sovitettava yhteen yhteiset hyvinvointitavoitteet ja kansallisten järjestelmien erityispiirteet.
8) Globaalista työelämästä reilua
- Suomeen on säädettävä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva laki. Yritysten on kartoitettava niiden arvoketjuihin liittyvät ihmisoikeusriskit ja toimittava niiden vähentämiseksi.
- Suomen on annettava vahva tuki Kansainväliselle työjärjestölle (ILO), joka määrittelee työelämän globaalit normit.
- EU:n kauppasopimusten työelämä- ja ympäristövaatimuksien ohittamisesta on seurattava taloudellisia sanktioita.
- Työelämän perusoikeuksien toteutumisen on oltava kehitysyhteistyön painopiste ja liiketoiminnan ehto. Rahoituksesta 15 prosenttia on suunnattava kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
- Suomen on määriteltävä, milloin saavutamme sitoumuksen kehitysyhteistyön 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta.