Todellakin jarru pohjassa? Tätä kaikkea SAK on ehdottanut nykyisellä hallituskaudella
Ehdotus paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin – helmikuu 2016
SAK esitti yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa mallia, jossa järjestäytymättömille yrityksille olisi tullut samat oikeudet ja velvollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneille yrityksille.
Lopputulos:
Esitys ei kelvannut Suomen Yrittäjille eikä hallitus lähtenyt viemään asiaa eteenpäin.
Lue lisää: https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus
Perhevapaiden uudistaminen – huhtikuu 2016
SAK julkisti huhtikuussa 2016 oman mallinsa perhevapaiden kokonaisuudistukseksi. SAK:n perhevapaamalli on nykymallia joustavampi, se huomioi paremmin erilaiset perheet ja edesauttaa työn ja lapsen hoidon yhteensovittamista ja parantaa näin erityisesti naisten työmarkkina-asemaa.
Lopputulos:
Yritys uudistaa perhevapaita kaatui keväällä 2018 johtuen lähinnä hallituksen uudistukselle asettamista epärealistisen tiukoista raameista.
Lue lisää: https://www.sak.fi/aineistot/uutiset/sak-paivittaisi-perhevapaat-muuttuneeseen-tyoelamaan
Aikuiskoulutuksen uudistaminen – kesäkuu 2017
SAK esitti aikuiskoulutusjärjestelmän kokonaisuudistusta, joka helpottaa osaamisen päivittämistä työuran aikana. SAK:n esitykseen sisältyy muun muassa perustaitotakuu, jonka avulla vähän koulutusta saaneiden osaamista ja työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa. SAK:n avauksessa on myös ehdotus avoimista ammattiopistoista, jotka sujuvoittaisivat alan vaihtamista.
Lopputulos:
Avoimia ammattiopistoja on kehitetty valtakunnalliseen käyttöön eri oppilaitosten yhteistyönä vuosina 2015−2018 toimineessa hankkeessa, ja käyttöönottoa testataan toisessa hankkeessa vuosina 2018–2020.
Osaamisen ja koulutuksen merkityksestä puhutaan paljon, mutta hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi tarttunut SAK:n ehdotukseen aikuiskoulutusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta.
Lue lisää: https://www.sak.fi/yhteiskunta/koulutus/aikuiskoulutus
Ehdotukset maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi – lokakuu 2017
SAK esitti muun muassa maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen yhdistämistä ja koulutuksen pääsyvaatimusten väljentämistä, jotta maahanmuuttajat työllistyisivät nopeammin. SAK:n mielestä työnantajien vastuuta pitäisi lisätä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kielikoulutuksen järjestämisessä.
Lopputulos:
Hallitus on edistänyt maahanmuuttajien työllistymistä pitkälle samantyyppisillä toimilla, joita SAK:kin esitti.
Kannustavan työllistymisen malli – tammikuu 2018
SAK julkisti oman vaihtoehtonsa hallituksen valmistelemalle työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän uudistamiselle (aktiivimalli kakkoselle). SAK esitti työttömyysturvan uudistamista nykyistä joustavammaksi ja sellaiseksi, että se aidosti tukee ja kannustaa työttömiä. SAK:n mallissa jokainen työtön on oikeutettu TE-toimistossa henkilökohtaiseen palveluun, pienetkin työrupeamat ovat taloudellisesti kannattavia ja karensseja kohtuullistetaan huomattavasti nykyisestä.
Lopputulos:
Hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi tarttunut SAK:n malliin sellaisenaan. SAK:n ehdotukset hallituksen mallin kohtuullistamisesta ovat kuitenkin menneet osittain läpi: aktiivimalli kakkosen karensseja on yksinkertaistettu ja lievennetty siihen nähden, mitä ne aluksi olivat. SAK jatkaa mallinsa kehittämistä.
Nollatuntisopimusten rajoittaminen – toukokuu 2018
SAK esitti nollatuntisopimusten käytön rajoittamista niin sanotun vakiintuneen työajan mallilla. Mallissa työsopimukseen kirjataan tuntimäärä, jota työntekijä käytännössä tekee, vaikka hänet alun perin olisi palkattu nollatuntisopimuksella.
Lopputulos:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja hallitus vastustivat SAK:n esitystä ja nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaan tehtiin vain pieniä parannuksia.
Lue lisää: https://www.sak.fi/aineistot/uutiset/tyosopimukseen-kirjattava-aina-tuntimaara
Työaikalain uudistaminen – toukokuu 2018
SAK osallistui työryhmään ja sai osan tavoitteistaan läpi. Uudessakin laissa työajoista sovitaan pääsääntöisesti työehtosopimuksissa, ja niihin voidaan sisällyttää mahdollisuus sopia työajoista paikallisesti.
https://www.sak.fi/aineistot/blogi/tyoaikalaki-pitaa-tuoda-talle-vuosisadalle
Vuosilomalain uudistaminen – toukokuu 2018
SAK esitti, että kaikille työntekijöille pitäisi kertyä vuosilomaa 2,5 päivää kuukaudessa. Nykyään alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa.
Lopputulos:
Hallitus luopui vuosilomalain kokonaisuudistuksesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vastustuksen takia. Lainsäädäntöä päätettiin muuttaa vain EU-säännösten vaatimilta osilta, ja vuosilomalakiin lisättiin työntekijän oikeus sairauden ja lääkinnällisen kuntoutuksen aikana kertyvään vuosilomaan. SAK on ajanut tavoitetta jo pitkään.
