Työaikalaki päivitettävä muuttuneeseen työelämään – Työaikoja ei pidä viedä pelkästään paikallisesti sovittavaksi
– Silppu-, nolla- ja vuokratyöntekijät ovat tällä hetkellä työaikalain suhteen heikossa asemassa. Lakiuudistuksen lähtökohdaksi on otettava työelämässä tapahtuneet muutokset ja näiden muutosten vaikutus työntekijöihin ja yrityksiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tähdentää.
Elorannan mukaan onnistunut uudistus huomioi myös työntekijöiden tarpeen joustaviin työaikoihin, mikä vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
– Työajat eivät voi joustaa vain työnantajan näkökulmasta.
SAK:n puheenjohtaja muistuttaa, että Suomessa työajat joustavat jo paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan joustavien työaikojen käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2016 noin 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä.
– Ongelmana on pikemminkin työaikojen riittämätön valvonta. Aluehallintoviraston tarkastajat havaitsevat säännöllisesti puutteita työpaikkojen työaikakirjanpidossa.
Jarkko Eloranta pitää huolestuttavana, jos työaikalain ulkopuolelle jätetään runsaasti palkansaajia.
Työaikasuojelu kuuluu myös asiantuntijoille
Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevät tarvitsevat työaikasuojelua kipeästi tilanteessa, jossa työajat tutkimustenkin mukaan leviävät yhä enemmän myös vapaa-ajalle.
Suomen suurin palkansaajajärjestö varoittaa siirtämästä työajoista sopimista mekaanisesti työpaikoille, jolloin jokaisella työpaikalla yritettäisiin luoda omaa työaikamallia.
– Työehtosopimukset antavat jo runsaasti mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen työajoista. Paikallinen sopiminen ei ole kuitenkaan ratkaisu kaikkiin työaikoihin liittyviin haasteisiin.
SAK edellyttää, että hallitus kunnioittaa kilpailukykysopimusta, eikä toimi työaikalain uudistuksessa samalla tavoin kuin työttömyysturvassa.
