Tehtävään haussa superihminen – liioittelevat työpaikkailmoitukset karkottavat työnhakijoita
Haetaan kyberturvallisuusasiantuntijaa, joka taitaa myös täytettyjen sämpylöiden teon, asiakaspalvelun, myynnin seurannan, inventaarion teon ja uusien työntekijöiden perehdytyksen. Jokin aika sitten somekansa repi huumoria työpaikkailmoituksesta, jolla haettiin kyberasiantuntijaa voileipäbaariin.
Tällaiset äärimmäiset työpaikkailmoitukset voivat jäädä pitkiksikin ajoiksi kiertämään ja naurattamaan, mutta huumori ei ole kovin kaukana maan tavasta.
– Nykyisin on varsin tavallista, että työpaikkailmoituksissa haetaan jonkinlaisia yli-ihmisiä, joilla on jos jonkinmoista osaamista ja paljon hyviä ominaisuuksia. Haetaan semmoista, jota ei välttämättä ole olemassakaan, vahvistaa palvelupäällikkö Tarja Mäkelä Varsinais-Suomen TE-palveluista.
Mäkelä työskentelee yritys- ja kansainväliset palvelut yksikössä.
Myös Oulun kaupungin työsuojeluvaltuutettu Aki Huovinen on tehnyt saman havainnon.
– Tyypillistä on, että vaatimusten lista on hyvin pitkä. Rekrytoija on kuin varmuuden vuoksi listannut kaikki mieleen tulevat taidot ja ominaisuudet. Ammattiosaamisen lisäksi pitää olla hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, olla joustava ja organisointikykyinen – oli työtehtävä sitten lähes mikä tahansa, hän sanoo.
Huovinen tutki Turun ammattikorkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä työpaikkailmoituksia. Aineistona oli työnhakusivusto Duunitorissa toukokuussa 2022 Turun, Tampereen ja Oulun seudulla avoinna olleet työpaikat. Yhteensä ilmoituksia oli eri aloilta 259.
Miksi liioittelevat työpaikkailmoitukset ovat lisääntyneet?
Tarja Mäkelän mukaan ilmoitukset ovat muuttuneet toiveiden tynnyreiksi reilun kymmenen vuoden kuluessa. Aiemmin ilmoitukset olivat realistisempia työnhakijalle asetettujen vaatimusten suhteen.
Muutos johtunee ainakin osin rekrytointiosaamisen puutteesta.
– Työnantajat syöttävät ilmoituksensa itse TE-palveluiden järjestelmään. Ennen meidän asiantuntijamme olivat enemmän mukana ilmoitusten laadinnassa. Nykyisin emme niihin puutu, ellei niissä ole jotain työlainsäädännön tai hyvin tapojen vastaista, esimerkiksi syrjintää sukupuolen perusteella, Mäkelä sanoo.
Myös SAK:n johtava asiantuntija Eve Kyntäjä on pannut merkille, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointiosaamisessa olisi parannettavaa. Niissä ei välttämättä ole samalla tavalla aiheeseen paneutunutta hr-asiantuntijaa kuten suurissa jatkuvasti rekrytoivissa organisaatioissa.
Tarja Mäkelä huomauttaa, että TE-palvelut tarjoavat yhä yrityksille apua työpaikkailmoitusten laadintaan. Harva kuitenkaan on osannut hyödyntää apua.
– Mielellään autamme. Meidän asiantuntijoillamme on hyvä tuntuma siihen, millainen on hyvä työpaikkailmoitus ja millaista väkeä työmarkkinoilla on.
Miksi tiukka toivomuslista on ongelmallinen?
Kovia vaatimuksia listaavat työpaikkailmoitukset ovat ongelmallisia niin työnhakijoiden kuin työnantajienkin kannalta.
Tiukat vaatimukset voivat karkottaa myös tehtävään sopivia hakijoita. Osaavakin ammattilainen voi kokea epätoivoa, kun ei koe täyttävänsä kovia vaatimuksia.
– Uskon, että tunne on yleinen. Itsekin olen taitanut joskus jättää jotain paikkaa hakematta, kun olen katsonut, ettei osaaminen riitä. Jälkikäteen olen sitten yllättynyt siitä, millainen ihminen tehtävään on valittu. Ei hänkään sitä kaikkea ole osannut, Aki Huovinen huomauttaa.
Toisekseen osaamistoiveita pursuavissa ilmoituksissa olennaiset taidot hukkuvat paljouteen. Työnhakija ei tiedä, mitä taitoja tehtävässä todella tarvitsisi. Työnantaja taas ei välttämättä saa pöydälleen hakemuksia sellaisilta ihmisiltä, joilla olisi sitä olennaista osaamista.
– SAK:n teettämässä tutkimuksessa liian kovia vaativat työpaikkailmoitukset nousivat jopa yhdeksi kohtaanto-ongelman selittäjäksi. Työnhakijat eivät hae avoinna olevaa työpaikkaa, koska eivät koe olevansa sopivia, Eve Kyntäjä sanoo.
Ammattiosaamisen lisäksi ominaisuuslistat voivat karkottaa hyviäkin hakijoita. Kyntäjä viittaa siihen, miten kovin monessa työpaikkailmoituksessa penätään hyviä sosiaalisia taitoja – silloinkin, kun työ on sangen itsenäistä.
Millainen on hyvä työpaikkailmoitus?
Asiantuntijoiden mukaan tehtävän kannalta olennaiset taidot kannattaisi listata selvästi, eikä lista saisi kasvaa muutamaa taitoa pidemmäksi.
Toisaalta vähemmän olennaisia taitoja voi myös kirjata mukaan, kunhan tähdentää, että ilman niitäkin voi tehtävää hakea. ”Katsomme eduksi” -ilmaus auttaa hakijaa erottelemaan vähemmän olennaiset osaamiset olennaisista.
– Jos työnantaja pystyy tarjoamaan tavallista perusteellisemman perehdytyksen, kannattaa sekin mainita ilmoituksessa, Tarja Mäkelä sanoo.
Eve Kyntäjä puolestaan kiittelee ilmoituksia, joissa on kuvattu tarjolla olevia työtehtäviä ja työnantajan arvoja.
Aki Huovinen taas pyöräyttäisi perinteisen asetelman päälaelleen. Työnantajan pitkien vaatimuslistojen sijaan Huovinen nostaisikin ilmoituksen kärkeen työnantajan tarjoamat edut.
– Työnantajat, jotka nostavat ensin esiin työsuhde-edut, poikkeavat positiivisesti massasta. Ihme kyllä, edes työvoimapula-aloilla etuja ei hirveästi nosteta, hän ihmettelee.
Samalla hän varoittaa nostamasta esiin etuina työnantajan lakisääteisiä velvoitteita kuten työterveyshuoltoa, ellei se ole jotenkin poikkeuksellisen laaja.
Miten liioitteleviin työpaikkailmoituksiin pitäisi suhtautua?
Tarja Mäkelä Varsinais-Suomen TE-palveluista kannustaa rohkeasti hakemaan paikkaa hurjista vaatimuksista huolimatta, jos tehtävä tuntuu kiinnostavalta ja oma osaaminen liippaa ilmoituksen toivomuslistaa.
– Työnantaja tekee valintansa niistä hakemuksista, joita hän pöydälleen saa. Kaikkia toiveita täyttävää hakijaa ei aina yksinkertaisesti ole olemassa. Tehtäviä myös täytetään, vaikka kaikkia toivottuja osaamisia ei hakijalla olisikaan, hän tähdentää.
Toisaalta itse ei kannata vastata samalla mitalla eli liioitella omaa osaamistaan. Keksityistä taidoista tai kaunistellusta osaamisesta jää ennen pitkää kiinni.
Ja jos ilmoituksesta ei oikein käy ilmi, mitä työnantaja hakee, voi aina soittaa ja tehdä tarkentavia kysymyksiä.
Paremman kuvan tehtävästä voi myös saada TE-palveluiden ylläpitämän TE-live -sivuston kautta, jossa työnantajat esittelevät avoimia työtehtäviä lyhyillä videoilla.
Anu Vallinkoski
