SAK esittää useita uusia toimia työllisyyden parantamiseksi
SAK:n johtaja Saana Siekkinen muistuttaa, että Suomessa on edelleen yli puoli miljoonaa *) työikäistä ihmistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.
– Pelkän peruskoulun käyneiden työllisyys on jämähtänyt alle 50 prosenttiin. He tarvitsevat kipeästi lisää mahdollisuuksia osaamisensa nostamiseen.
Koulutukseen osallistuvien työttömien määrää voidaan nostaa 25 000:lla
Jokaisen työttömän osaaminen pitäisi SAK:n mukaan kartoittaa heti työttömyyden alussa. Ne työttömät, joiden koulutus on jäänyt vähäiseksi tai osaaminen vanhentunut, olisi ohjattava ensisijaisesti koulutukseen.
SAK arvioi, että koulutukseen osallistuvien työttömien määrää voidaan lisätä jopa 25 000:lla vuodessa, mikä nostaisi työllisten määrää 2500 henkilöllä, pidemmällä aikavälillä vielä enemmän.
Koulutukseen osallistumisen kasvattaminen edellyttää työvoimakoulutuksen tarjonnan laajentamista.
–Suomeen tarvitaan lisää tutkinnon osia lyhyempiä koulutusjaksoja, jotka kestävät yhdestä kolmeen kuukauteen. Niiden avulla työikäiset voivat sujuvasti päivittää omaa ammattitaitoaan, Saana Siekkinen toteaa.
SAK:n esityksessä lyhyitä opintokokonaisuuksia tarjottaisiin muun muassa luomalla malli avoimesta ammattiopistosta työttömien omaehtoisen opiskelun helpottamiseksi.
Kaikille samansuuruinen työttömyysturvan korotusosa kannustaa pienituloisia kouluttautumaan
Työttömyysturvaan SAK esittää kaikille samansuuruista 250 euron korotusosaa, jota maksettaisiin työvoimakoulutuksen, työttömän omaehtoisen opiskelun ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
– Euromääräinen korotusosa kannustaa pienituloisia työttömiä kouluttautumaan nykyistä ansioihin suhteutettua korotusosaa paremmin. Se maksettaisiin saman suuruisena myös peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville työttömille, Siekkinen sanoo.
Pienituloisten ansioturvaa saavien työttömien korotusosan parannus voidaan rahoittaa pienentämällä jonkin verran kaikkein korkeimpia ansiopäivärahoja.
Työn jakaminen osa-aikaisesti parantaisi osatyökykyisten työmahdollisuuksia
Vuorotteluvapaan ehtojen heikentyminen sekä osa-aikalisän poistuminen ovat luoneet tarpeen uudelle työn jakamisen mallille. SAK esittää kokoaikatyössä oleville oikeutta osa-aikaistaa työtään määräaikaisesti 6–12 kuukauden ajan.
Työnantajan olisi palkattava samaksi ajaksi työtön työnhakija vähintään osa-aikaiseen työhön. Molemmille työntekijöille maksettaisiin osa-aikatyön palkan lisäksi soviteltua työttömyyspäivärahaa.
– Erityisesti osatyökykyiset kaipaavat uusia tilaisuuksia osa-aikatyön tekemiseen. SAK:n työn jakamisen mallilla voidaan luoda noin 5000 uutta työtilaisuutta vuosittain ja helpottaa ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista, Siekkinen toteaa.
Työttömien osaamista nostavat ja työn jakamista helpottavat toimet ovat jatkoa SAK:n aikaisemmille esityksille työllisyyden parantamiseksi. Näitä toimia ovat
- Työttömien palvelujen tehostaminen erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa
- Työttömien omavalintainen työnhaun malli nopeuttamaan työllistymistä
- Palkkatuen käytön lisääminen erityisesti osatyökykyisten työllistämisessä
- Työttömyysturvan yksinkertaistaminen ja karenssien uudistaminen
- Irtisanottujen muutosturvan ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen
- Maahanmuuttajien lupaprosessien kuntoon laittaminen
- Työhön tulevien maahanmuuttajien kielikoulutuksen lisääminen ja kotoutumiskoulutuksen laadun parantaminen
- Työn perässä liikkumisen tukeminen
- Varhaiskasvatusmaksujen tulorajojen nostaminen 500 eurolla
SAK:n esitykset
Tutustu SAK:n uusiin esityksiin
*) Korjaus 11.2. kello 13.12: Uutisessa luki alunperin, että Suomessa on edelleen noin 600 000 työikäistä ihmistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Oikea määrä on 520 000.
