Myös palkansaajat hyötyvät EU:n elpymisrahoituksesta

EU:n jäsenmailleen jakamalla elpymisrahoituksella taltutetaan koronapandemian aiheuttamaa talouskriisiä. SAK:n ekonomisti Anni Marttinen pitää rahoituspakettia palkansaajien kannalta myönteisenä asiana. 
23.03.2021 10:21
SAK
EU-rahoitusta on tarkoitus käyttää myös palkansaajien uudelleen koulutukseen. Kuva iStock.

1. Miksi SAK pitää EU:n elpymisrahastoa hyvänä asiana?

– EU:n elpymisrahasto on poikkeuksellinen panostus suomalaiseen elinkeinoelämään. Paketista rahoitetaan mm. teknologia-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja (TKI) sekä panostuksia digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Paketista saadaan merkittäviä eväitä talouskasvuun. 

Anni Marttinen.

– Suomi tarvitsee tällaisia panostuksia pystyäkseen kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Tuottavuutta kasvatetaan koulutukseen ja osaamiseen satsaamalla sekä merkittävillä TKI-investoinneilla.  

2. Alustava suunnitelma rahojen kohdentamisesta on julkistettu. Miltä se vaikuttaa?

– Paketti vaikuttaa hyvältä. Mitään suuria yllätyksiä ei tullut. Erityisen iloinen uutinen on, että paketin pitäisi vähentää Suomen päästöjä jopa kuudella prosentilla bruttokansantuotteesta.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että paketti kohdennetaan taloudellista aktiivisuutta edistäviin kohteisiin, jotka lisäävät myös yksityisiä investointeja. Koulutukseen ja työllisyyspalveluihin panostetaan myös.  

– SAK:n mielestä erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että energiateollisuuden muuttuessa hiilineutraaliksi, työntekijöillä on mahdollisuus kouluttautua ja uudelleen työllistyä.

3. Miten suomalainen palkansaaja hyötyy elpymisrahoituksesta?

– Paketista kohdistetaan varoja terveydenhuoltoon ja digi-investoinnit nopeuttavat hoitojonojen purkamista. Lisäksi investoinneilla parannetaan kotitalouksien verkkoyhteyksiä ja etätyömahdollisuuksia. 

– Jokainen suomalainen hyötyy koulutuksesta, osaamisen kehittämisestä, paremmista työllisyyspalveluista, tuottavuuden kasvusta ja päästöjen vähenemisestä. Paketti vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti palkansaajan kokonaishyvinvointiin. 

Näin Suomi suunnittelee käyttävänsä EU-rahoitusta

  • Investointeja tehdään erityisesti päästöjä vähentäviin ja talouskasvua nopeuttaviin ratkaisuihin. 
  • Rahoituksesta noin puolet käytetään edistämään vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Tutkimukseen, kehittämisen ja innovaatioiden edistämiseen käytetään noin 700 miljoonaa euroa.
  • Yksittäisten hankkeiden rahoittamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä vaan niistä päätetään vasta, kun rahoitus siirtyy osaksi Suomen kansallista talousarviota tämän vuoden aikana.
  • EU:n kokonaisrahoitus on Suomelle arviolta 2,9 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Lopullinen rahoituksen määrä selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa Suomen talouden kehitys tänä ja ensi vuonna.
  • Hallituksen on määrä hyväksyä lopullinen elpymissuunnitelma 30. huhtikuuta, minkä jälkeen valtiovarainministeriö lähettää sen EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelman, ja EU:n neuvosto hyväksyy sen ensi kesänä.
  • Taustatietoa EU:n elpymisvälineestä.
     

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.