SAK budjettiesityksestä: Hallituksen sopu on palkansaajille helpotus
Hallitus sopi ensi vuoden valtion menojen ja tulojen ohella myös työllisyys- ja ilmastotoimista. Työllisyyden osalta pääpaino oli tällä kertaa työperäisen maahanmuuton edistämisessä ja osaamisessa.
– Työllisyystoimet ovat oikeanlaisia. Sosiaaliturvaleikkausten sijaan hallitus sopi keinoista, jotka auttavat ihmisiä työllistymään ja yrityksiä palkkaamaan, kiittelee SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Työperäisen maahanmuuton osalta hallitus sopi esimerkiksi lupaprosessien virtaviivaistamisesta ja ulkomaalaisten tutkintojen tunnistamisen helpottamisesta. SAK kannattaa työperäisen maahanmuuton helpottamista, mutta työehtojen on oltava kunnossa.
– Sen takia työvoiman saatavuusharkinnan säilyminen ja työehtojen valvonta ovat tärkeitä.
Maahanmuuton ohella hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä lisäämällä lyhyitä koulutuksia, kannustamalla työnantajia tarjoamaan oppisopimuksia sekä nostamalla opintotuen tulorajoja. SAK on pitänyt esillä erityisesti koulutukseen liittyviä keinoja.
– Koulutuspanostukset on oikea keino ratkoa pulaa osaavasta työvoimasta. Nyt tehdyt panostukset lyhyisiin koulutuksiin ovat tarpeellisia, mutta koulutuspolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, Kaukoranta huomauttaa.
Hallitus sopi ilmastotoimista, joilla päästään asetettuihin päästötavoitteisiin. Päästövähennyksiä toteutetaan erityisesti maataloudessa ja liikenteessä.
– Kansalliset toimet ovat tarpeellisia, mutta globaalin ongelman ratkaisu vaatii myös laajempia toimia. EU:n valmistelemat hiilitullit voisivat olla keino, jolla kannustetaan päästövähennyksiin kansainvälisesti. Sen takia kansallisten toimien jatkoksi Suomen pitää tukea EU:n ilmastopakettia, vaatii Kaukoranta.
Kevään neuvotteluissa hallitus sitoutui siihen, että budjettineuvotteluissa sovitaan veroratkaisusta, joka vahvistaa julkista taloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Hallitus sopi veropohjaa tiivistävistä keinoista, mutta samalla myös useista kohdennetuista veronkevennyksistä.
– Julkisen talouden kestävyysvaje ja hyvä suhdannetilanne olisivat perustelleet selkeästi verotuottoja kasvattavaa veroratkaisua. Toimet veropohjan tiivistämiseksi ovat erinomaisia, mutta toteutettujen veronkevennysten takia kokonaisuus jää julkisen talouden kannalta vajaaksi. Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamiseen pitää palata myöhemmin, Kaukoranta toteaa.
