SAK:n teettämä vertailu osoittaa: Maahanmuuttopolitiikkaa toteutetaan hyvin eri tavoin Ruotsissa, Tanskassa ja Kanadassa

SAK:n teettämä vertailututkimus Ruotsin, Tanskan ja Kanadan maahanmuuttopolitiikasta osoittaa, että maahanmuuttoa ja kotouttamista voidaan toteuttaa ideologian ja käytännön tasolla hyvin erilaisin tavoin.
23.05.2019 06:30
SAK
Kuva: Johan Mård / Gorilla

SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä kertoo, että tutkimukseen pyrittiin valitsemaan maat, joiden maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan lähtökohdat poikkeavat selvästi toisistaan.

– Ruotsissa on etsitty uusia keinoja parantaa maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien integroitumista työmarkkinoille. Kanadassa potentiaalisia maahanmuuttajia arvioidaan sen mukaan, mikä on heidän oletettu hyötynsä kansantaloudelle. Tanskassa keskustelu on puolestaan keskittynyt maahanmuuton ongelmiin, mikä on johtanut kiristyneeseen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan.

Ruotsissa on määrä ottaa vuoden lopussa käyttöön etableringsjobb-järjestelmä, jonka tarkoitus on helpottaa vaikeasti työllistyvien, hiljattain maahan muuttaneiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.

Eve Kyntäjä. Kuva: Patrik Lindström / SAK

– Etableringsjobb-järjestelmä poikkeaa lähtökohdiltaan Suomen järjestelmästä. Suomessa on hyvä seurata, mitä voimme oppia järjestelmän hyvistä ja huonoista puolista, Eve Kyntäjä toteaa.

Ruotsin etableringsjobb-järjestelmässä työntekijällä on oikeus osallistua kieli- ja muuhun koulutukseen työajalla.

– On koko työyhteisön kannalta hyödyllistä, että työnantajat tukevat maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaitoa esimerkiksi järjestämällä kielikursseja työajalla. Aikaisemmin keväällä julkaistujen SAK:n selvitysten mukaan kielitaidon puutteen tuomat väärinymmärrykset ovat suurin haaste monikulttuurisilla työpaikoilla Suomessa, Kyntäjä sanoo.

Kanadassa hakijan on ylitettävä tietty pisteraja, jotta hän saan oikeuden muuttaa maahan. Pisteytyksessä otetaan huomioon potentiaalisen maahanmuuttajan koulutus, työkokemus, ikä sekä ranskan tai englannin kielen taito.

Tanska puolestaan on kiristänyt maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaansa lukuisilla tavoilla 2000-luvun alusta lähtien. Tiukennukset ovat koskeneet työperusteisia oleskelulupia, humanitaarista maahanmuuttoa ja kotouttamispolitiikkaa. Myös valtion maksamia tukia pakolaisille on laskettu.

– Tanskan ammatillisen keskusjärjestön FH:n mukaan tiukentunut kotouttamispolitiikka on vaikeuttanut maahanmuuttajien integroitumista Tanskaan ja maan työmarkkinoille. Politiikka on myös pahentanut työvoimapulaa ja aiheuttanut Tanskalle imagohaittaa, Eve Kyntäjä toteaa.

Selvityksen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politiikasta eri maissa toteutti SAK:lle VTT Rolle Alho. Alho on Suomen Akatemian tutkijatohtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.

Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politiikasta Ruotsissa, Tanskassa ja Kanadassa

SAK selvitti kevään ajan maahanmuuton vaikutuksia työelämään

Maahanmuutto on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen kevään 2019 teema. Nelivuotinen hanke keskittyy kahteen työelämään ja palkansaajien arkeen vaikuttavaan teemaan tai ilmiöön vuodessa. Syksyllä 2019 hankkeen teemana on ilmastopolitiikka ja sen merkitys työllisyydelle.

Muu maahanmuuttoteeman aineisto

SAK:n jäsentutkimuksen osaraportti: Mitä mieltä maahanmuutosta?

Osana SAK:n jäsentutkimusta 2019 selvitimme, minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä SAK:laisten ammattiliittojen 20–40-vuotiailla jäsenillä on maahanmuuttajista suomalaisessa työelämässä. Enemmistö yhteensä 1216 vastaajasta suhtautui työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin myönteisesti. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että maahanmuuttajien puutteellinen kielitaito aiheuttaa ongelmia työelämässä.

Tutustu jäsentutkimuksen osaraporttiin
Lue Riitta Juntusen blogikirjoitus nuorten jäsenten maahanmuuttoasenteista

Haastattelututkimus: Kulttuuritausta merkitsee, mutta jokainen työntekijä on yksilö

SAK:n teettämään laadulliseen haastattelututkimukseen osallistui yhteensä 17 maahanmuuttajataustaista työntekijää, luottamusmiestä ja työnantajan edustajaa. Kaikissa haastatteluissa kielitaidon puute nousi kulttuurieroja olennaisemmaksi työperäisen maahanmuuton haasteeksi.

Tutustu haastattelututkimukseen
Lue uutinen tutkimuksesta
Lue Ella Lautaniemen blogikirjoitus työperäisten maahanmuuttajien kotoutumisesta
Katso video haastatelluista

Muistilista monikulttuuriselle organisaatiolle

Miten helpottaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja maahanmuuttajataustaisen työntekijän kotoutumista suomalaiselle työpaikalle? Kokosimme muistilistan monikulttuuriselle organisaatiolle.

Lataa SAK:n muistilista monikulttuuriselle organisaatiolle
Muistilista englanniksi

SAK:n luottamushenkilöpaneeli: Työperäisen maahanmuuttajan integroituminen on työnantajan hyvän tahdon varassa

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi viime maaliskuussa 853 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Heistä yli puolet kertoo työpaikallaan olevan ulkomaalaisia työntekijöitä. Näistä työpaikoista vain kuusi prosenttia tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden osallistua suomen tai ruotsin kielen koulutukseen työajalla.

Tutustu SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuloksiin
Lue uutinen luottamushenkilöpaneelin tuloksista

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.