Riittääkö eläkkeille maksajia tulevaisuudessa? – SAK:n Saana Siekkinen listaa viisi haastetta
Eläkkeelle siirrytään yhä myöhemmin ja työllisyys – erityisesti 55–65-vuotiaiden – on parantunut. Suomen työllisyysaste on korkeammalla tasolla kuin koskaan ja työtunneilla mitattuna teemme töitä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Nämä ovat hyviä uutisia eläkejärjestelmän kannalta.
– Pitkällä aikavälillä järjestelmän kestävyyteen liittyy kuitenkin huolia, sanoo Saana Siekkinen.
Työeläkejärjestelmän kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että meillä on varaa maksaa luvatut eläkkeet myös tulevaisuudessa. Kun tätä tarkastellaan, perspektiivi on kymmeniä vuosia.
Ansiosidonnaiset eläkkeet rahoitetaan palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä eläkemaksuilla ja eläkevarojen sijoitustuotoilla. Olemme tilanteessa, jossa maksajien määrä vähenee samalla kun eläkeläisten määrä kasvaa.
– Yhtälöä ei voida ratkaista pelkästään eläkejärjestelmän sisällä. Mutta järjestelmän sisällä on pidettävä kaikki keinot mukana, myös mahdollisuus korottaa työnantajilta ja työntekijöiltä perittävää työeläkemaksua.
Siekkisen mukaan suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä siihen, miten voimme parantaa eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan tuottoja.
Jos sijoitustuottojen riskejä lisätään, on ratkaistava, miten mahdollinen riski jakaantuu siinä tapauksessa, että kaikki ei mene toivotulla tavalla. Ja miten sijoituksille saadaan paras mahdollinen tuotto niin, että samalla huomioidaan lain turvaavuusvaatimukset.
– On myös tärkeää, että luottamus eläkejärjestelmään säilyy. Tämä tarkoittaa, että kaikki haluavat osallistua yhteisen eläketurvan maksamiseen ja vastineeksi kaikki saavat aikanaan kohtuullisen eläkkeen.
Saana Siekkinen listaa viisi keskeistä haastetta, jotka vaikuttavat siihen, kuinka kestävä työeläkejärjestelmämme pitkällä aikavälillä on.
1. Työurien pituus
Vanhuuseläkkeen ikärajan noustessa on yhä tärkeämpää miettiä, miten voimme tukea ihmisiä jaksamaan työelämässä työuran eri vaiheissa. Tämä edellyttää toimia, joilla työntekijöiden työkykyä, terveyttä ja osaamista pidetään yllä koko työuran ajan. Myös ikäsyrjintää pitää kitkeä työpaikoilta.
Saana Siekkinen korostaa, että samalla on pidettävä huolta siitä, että ihmiset eivät jää tyhjän päälle, jos eivät jostain syystä pysty työskentelemään vanhuuseläkkeeseen saakka.
Vaikka asiantuntijatyö lisääntyy, ei pidä unohtaa, että monet tekevät edelleen fyysisesti raskasta työtä. Myös vuorotyötä tehdään Suomessa paljon.
Saana Siekkinen nostaa esiin myös nuorten mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousun. Niiden vähentämiseen täytyy löytää ratkaisuja.
2. Työssäjaksaminen
SAK:n työolobarometrin mukaan moni työntekijä epäilee, ettei jaksa nykyisessä työssään eläkeikään asti. Kolmannes yli 55-vuotiaista toivoo työaikansa lyhenevän, vaikka palkka samalla alentuisi.
– Työntekijöiden huoliin pitää vastata. Työelämään kaivataan työntekijälähtöisiä joustoja koko työuran ajalle, ja erityisesti työuran loppupäähän, Saana Siekkinen sanoo.
SAK ehdotti aiemmin syksyllä osa-aikarahaa 60-vuotta täyttäneille kokoaikatyötä tekeville. Työntekijä voisi lyhentää työaikaansa määräaikaisesti ja Työllisyysrahaston rahoittama osa-aikaraha kompensoisi osittain tulon menetystä.
3. Työn tuottavuus
Työn tuottavuus on jo pitkään kehittynyt Suomessa heikosti. Tuottavuus on yhteydessä työntekijöiden osaamiseen ja koulutustasoon ja siinäkin suunta on huono.
Työntekijöiden koulutusmahdollisuudet ovat SAK:n Työolobarometrin mukaan heikentyneet jo vuosia. Tuoreimmassa tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa yli 60 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei ole viimeisen vuoden aikana osallistunut mihinkään työnantajan järjestämään koulutukseen.
– Tulos on hälyttävä, sanoo Saana Siekkinen.
Hänestä on huolestuttavaa, että Suomi on jäänyt väestön koulutustasossa monesta verrokkimaasta jälkeen.
– Tätä etumatkaa meidän pitää kuroa kunnianhimoisesti umpeen. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen ei yksin riitä vaan tarvitsemme lisää koulutusmahdollisuuksia myös ammatilliseen koulutukseen.
4. Syntyvyys
Työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta syntyvyyden kehittyminen on avainasemassa, mutta siihen on vaikea vaikuttaa.
– Meidän on tärkeää miettiä, miten pääsemme tilanteeseen, jossa mahdollisimman moni voi hankkia lapsia toivomansa määrän. Tutkimuksista tiedämme, että nykyään moni joutuu tinkimään lapsitoiveistaan, Saana Siekkinen toteaa.
Hän painottaa, että kysymys ei ole tärkeä vain eläkkeiden vaan koko yhteiskunnan kannalta.
5. Maahanmuutto
Suomi kilpailee ulkomaisesta työvoimasta monen muun maan kanssa. Asetelma ei ole meidän kannaltamme helppo, vaikka esimerkiksi työ- ja oleskelulupiin liittyviä prosesseja on sujuvoitettu.
– On mietittävä laajemmin, miten Suomeen muuttaminen ja tänne asettuminen sujuu. Miten käytännön asiat hoituvat, perehdytetäänkö tulijaa työpaikalla riittävästi, onko riittäviä mahdollisuuksia oppia kieltä ja miten ylipäätään pääsee osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Saana Siekkinen painottaa, että kyse on jättimäisestä urakasta, jos työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa halutaan merkittävästi lisätä.
SAK:n keskeinen ensi vaalikauden tavoite on työmarkkinarikollisuuden torjuminen. Suomeen töihin tulevia ulkomaalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti ja työehtojen on oltavat samat kaikille työntekijöille.
Tutustu Eläketurvakeskuksen tuoreimpaan pitkän aikavälin eläkelaskelmaan.
