SAK:n edustajisto: Palkansaajien ostovoiman lasku pysäytettävä 

Palkansaajien ostovoiman heikentyminen ja lisääntyvä palkkaköyhyys nousivat esiin SAK:n edustajiston kokouksen yleiskeskustelussa. Edustajat antoivat Paperiliitolle raikuvat aplodit, sillä liiton koettiin taistelleen koko ammattiyhdistysliikkeen puolesta pitkällä lakollaan.
19.05. 13:44
SAK
SAK:n edustajiston kokous pidettiin Paasitornissa Helsingissä.

Jyrki Levonen Teollisuusliitosta puki sanoiksi monen edustajan huolen inflaation kiihtymisestä ja kevään palkankorotusten sulamisesta hintojen noustessa.

– Korkea inflaatio on toimeentulokysymys monelle palkansaajalle. Me olemme nyt pahan kierteen kynnyksellä, jos mitään ei tehdä, hän varoitti.

Levosen mielestä yksi tapa hillitä palkansaajien ostovoiman laskua on toteuttaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon ehdotus sosiaalivakuutusmaksujen siirtämisestä palkansaajilta työnantajien maksettavaksi. Kilpailukykysopimuksessa maksut siirrettiin palkansaajille ja sitä perusteltiin kilpailukyvyn tukemisella.

– Nyt työnantajat voisivat puolestaan tukea palkansaajien ostovoimaa.

Riku Aallon Helsingin Sanomissa tekemä ehdotus sai kannatusta monissa puheenvuoroissa.

Rakennusliiton Heidi Vättö korosti, että jokaisella työntekijällä pitäisi olla oikeus riittävään toimeentuloon ja sen tuomaan turvaan.

– SAK:n tehtävä on torjua palkkaköyhyyttä!

Palvelualojen ammattiliitto PAM oli tehnyt edustajistolle esityksen palkkaköyhyyden torjumisesta eri keinoilla. 

SAK:n tiivistettävä koordinaatiota työehtoneuvotteluissa

Paperiliiton Jouko Aitonurmi totesi puheenvuorossaan, että UPM ei halunnut neuvotella vaan sanella. 

– Lakkomme kesti 112 päivää. Emme olisi selvinneet ilman korkeaa järjestäytymisastetta ja muiden liittojen sekä keskusjärjestön tukea taistelullemme. Siitä iso kiitos.

Aitonurmi huomautti, että kyse oli työnantajan ideologisesta taistelusta, joka maksoi heille satoja miljoonia.

Monissa puheenvuoroissa paheksuttiin sitä, että työnantajien tavoitteena tuntuu laajemminkin olevan suomalaisen sopimusjärjestelmän murtaminen. Keinona on muun muassa työehtosopimisen pirstaloiminen yritystasolle. Lisäksi työnantajien tiukka koordinaatio estää alakohtaisten erojen ja erityistarpeiden huomioimisen.

– Meidän on vastattava tähän omalla tiukemmalla koordinaatiolla, yhteisillä tavoitteilla ja liittorajat ylittävällä solidaarisuudella, vaati Marika Ilola Teollisuusliitosta. 

Kunta-alan vaikea neuvottelutilanne nousi esiin muutamissa puheenvuoroissa. Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Satu Lehtola totesi, että kunta-alan vaivana on myös huono johtaminen. Hänen mukaansa vastakkainasettelu on viime vuosina lisääntynyt.

– Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat huonot, mutta silti heiltä vaaditaan venymistä ja vastuunkantoa. Lisäksi jatkuvat organisaatiouudistukset syövät jaksamista.

Hän ihmetteli väitteitä siitä, että kunta-alan palkankorotuksiin ei olisi varaa.

– Palkansaajien ostovoimasta on huolehdittava kaikilla aloilla, ei vain joillakin.

Työnantajat lopettakaa pöydän pyyhkiminen tasa-arvolla!

Palvelualojen ammattiliiton PAMin Tuuli Elokannas nosti puheenvuorossaan esiin elokuussa voimaan tulevan perhevapaauudistuksen ja sen merkityksen tasa-arvolle. 

– Uudistus parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja eläketurvaa, kun molemmille vanhemmille tulee yhtä paljon vapaata. Edellytyksenä kuitenkin on, että isät käyttävät täysimääräisesti oman osuutensa. 

Elokannaksen mukaan isien perhevapaiden käyttö lisääntyisi, jos heille olisi työehtosopimuksissa sovittu kolmen kuukauden palkallinen perhevapaa. Näin on laajasti jo äitien osalta tilanne.

– Tämä ei kuitenkaan tunnu työnantajille maistuvan. Me PAMissa olemme tätä ehdottaneet, mutta asia ei etene. Minun viestini on: työnantajat lopettakaa pöydän pyyhkiminen tasa-arvolla!
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.