Kokousedustajat: Palkankorotuksista käytiin kova taistelu – tulevaisuudessa tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä
SAK:laisten liittojen työehtosopimusneuvotteluja koordinoimaan pyrkinyt #Palkkaliitto oli hyvä yritys, mutta valitettavasti työnantajapuolen koordinaatio oli vielä tiiviimpää, kiteytti Posti- ja logistiikkaunionin PAU:n Leo Harra monen kokousedustajan tunnelmat.
Moni edustaja totesi, että työehtosopimusneuvotteluissa jokainen palkankorotussentti oli taistelun takana, eikä lakoiltakaan vältytty. Niin tiukkaan työnantajapuoli neuvotteluja koordinoi. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiinkin tuleville sopimuskierroksille vielä vahvempaa yhteistyötä liittojen ja myös palkansaajakeskusjärjestöjen kesken.
Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Outi Korvela, muistutti että sopimuskierroksella railo repesi niin sanottujen tuottavien töiden ja palvelusektorin töiden välille.
– Tuntuu, että palkkaerot vain kasvavat. Nyt julkisella sektorilla tätä yritettiin kuroa umpeen, mutta sitä kritisointiin myös meidän omista joukoista.
Korvela kysyikin, mikä olisi oikea tapa nostaa matalapalkka-alojen palkkoja.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin Tuuli Elokannas sanoi kuluneen neuvottelukierroksen osoittaneen, että työntekijät ovat valmiita toimimaan ja puolustamaan omia oikeuksiaan.
– Meillä esimerkiksi lakkovahdeiksi ilmoittautui enemmän porukkaa kuin mitä tarvittiin. Olen siitä ylpeä. Minä en häpeä sanoa, että olen ammattiyhdistyksen jäsen, päinvastoin. Ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli yhteiskunnassa.
Kirsi-Marja Palander PAMista muistutti, että suurin osa osa-aikatyötä tekevistä tekee sitä vastentahtoisesti. Hänen mielestään osa-aikatyön tekemistä pitäisi lainsäädännöllä rajoittaa samalla tavoin kuin määräaikaisia työsuhteita.
– Osa-aikatyöstä ei saa tulla vakiintunutta työn tekemisen tapaa.
Palander painotti, että valtaosalle osa-aikatyön tekijöistä soviteltu päiväraha on välttämätön toimeentulon takia.
– Siksi onkin uskomatonta, että viime aikoina soviteltu päiväraha ja osa-aikatyön tekijät on julkisuudessa nostettu tikunnokkaan, ei työnantajia, jotka eivät tarjoa työntekijöille lisätunteja.
Näpit irti lakko-oikeudesta
Hallitusneuvotteluista tihkuneet tiedot tyrmistyttivät kokousedustajia. Moni koki, että Säätytalolla suunnitellaan nyt ammattiyhdistysliikkeen murskaamista ja työntekijöiden aseman merkittävää heikentämistä.
– Tuleva hallitus suunnittelee poistavansa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden ja haluaisi rajoittaa lakko-oikeutta poliittisten ja tukilakkojen osalta. Jos lakko-oikeuteen yritetään puuttua, ammattiyhdistysliikkeen on estettävä se riittävän voimakkailla toimilla, auto- ja kuljetusalan AKT:n Jape Loven vaati.
– Hallitustunnustelija Petteri Orpo on luvannut pitää kaikki mukana, mutta samalla ollaan leikkaamassa työttömyysturvaa ja kaventamassa lakko-oikeutta. Jos lakko-oikeutta rajoitetaan, tarkoittaa se, että paikallinen sopiminen on entistä helpommin pelkkää työnantajan sanelua, varoitti Teollisuusliiton Aimo Lahtinen.
Keskustelussa nostettiin esiin myös koulutuksen merkitys. Siitä ei edustajien mukaan saa leikata. Erityisesti oltiin huolissaan ammatillisesta koulutuksesta, jota nuorten ohella myös monet aikuiset hyödyntävät esimerkiksi ammattia vaihtaessaan.
– Valtiovarainministeriöstä ehdotettiin ammatillisen koulutuksen keston lyhentämistä kahteen vuoteen. Se olisi leikkaus sivistyksestä, sanoi Paperiliiton Markku Eilola-Jokivirta.
Hän epäili, että tällaisten esitysten taustalla on halua saada suorittavan työn tekijöistä vain tarvittaessa töihin kutsuttava reservi, jolle voidaan maksaa pientä palkkaa ja joiden on pakko turvautua sosiaaliturvaan tullakseen toimeen.
Katso tallenne SAK:n edustajiston kokouksesta.
Lisätty linkki tallenteeseen 8.6. 2023.
