Korkein oikeus vahvisti, että työnantajalla ei ole oikeutta lakkauttaa luottamusmiehen tehtävää
– Korkeimman oikeuden (KKO) tekemä ennakkoratkaisu on merkittävä. KKO:n mukaan myös työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen ammattiliittoon kuuluvilla työntekijöillä on oikeus valita itselleen luottamusmies, eikä työnantaja voi puuttua tähän millään tavalla, Paula Ilveskivi sanoo.
KKO katsoi, että työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen edustajat olivat syyllistyneet työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamiseen, kun he olivat lakkauttaneet luottamusmiehen tehtävän. Tuomiossa todetaan selvästi, että työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies edustajakseen täysin riippumatta työantajan velvollisuudesta noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta.
Ratkaisun taustalla on työntekijöille perustuslailla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla turvattu ammatillinen järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus.
– Tähän oikeuteen kuuluu erottamattomana osana työntekijöiden oikeus valita keskuudestaan luottamusmies, Paula Ilveskivi sanoo.
Työntekijöiden ammatillinen järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus on ollut työnantajapuolen systemaattisten hyökkäysten kohteena jo useita vuosia. Luottamusmiesten valinnan ja näiden aseman kyseenalaistaminen on vain osa keinoja, joilla työnantajat ovat pyrkineet murtamaan ammattiliittojen mahdollisuuksia neuvotella jäsentensä eduista ja oikeuksista ja valvoa niiden toteutumista työpaikoilla.
– Luottamusmiesten asemaa ja valintaoikeutta koskeva keskustelu on valitettavasti siirtynyt tuomioistuimiin. Parhaillaankin on vireillä useita juttuja.
Tapauksia yhdistää se, että ongelman keskiössä ovat työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset. Tyypillisesti nämä työnantajat katsovat, että yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta soveltavat työnantajat eivät ole velvollisia tunnustamaan luottamusmiesten valintaa. Lisäksi toistuvasti esitetään väitteet siitä, että työehtosopimuksen luottamusmiesjärjestelmää koskevat määräykset eivät ulotu työnantajaliittoon kuulumattomiin työnantajiin.
– Korkeimman oikeuden toukokuinen ratkaisu pitäisi ymmärtää pisteenä tälle keskustelulle. Työntekijöiden järjestäytymisvapaus ajaa asiassa edelle, Paula Ilveskivi painottaa.
Ennen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua, (KKO 2022:35) tapausta oli käsitelty käräjä- ja hovioikeuksissa. Käräjäoikeus päätyi samaan ratkaisuun kuin korkein oikeus, mutta hovioikeus hylkäsi syytteen.
Lue myös:
