Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu vain, jos työntekijät otetaan mukaan sen suunnitteluun

Blogi 04.12.2019 08:30 Björkbacka Pia
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka

SAK:laiset kantavat huolta ilmastonmuutoksesta ja odottavat ammattiliitojensa osallistuvan ilmaston lämpenemisen torjuntaan. Tämä käy ilmi SAK:n kyselyistä, joissa on kartoitettu 20–40-vuotiaiden SAK:laisten liittojen jäsenten ja luottamushenkilöiden näkemyksiä ilmastonmuutoksesta, ilmastotoimista ja näiden työelämävaikutuksista.

Jäsenkyselyn mukaan selvä enemmistö eli 77 prosenttia vastanneista kannattaa ammattiliittojen osallistumista ilmastotoimiin. Vastanneista kaksi kolmesta (67%) oli sitä mieltä, että ammattiliittojen on järjestettävä ekologisen toiminnan koulutusta työpaikoilla. Yli puolet (56%) luottamushenkilöistä haluaa liittojensa osallistuvan ilmaston lämpenemistä torjuvaan toimintaan ja vielä useamman mielestä (58%) ilmastotoimista olisi järjestettävä koulutusta.  

Kyselyjen perusteella on selvää, että ilmaston lämpeneminen liikuttaa myös SAK:laisia. Ammattiliitoilta ja SAK:lta edellytetään toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja tietoa ilmastopolitiikan vaikutuksista työelämään. SAK päivittääkin yhdessä Akavan, STTK:n, TSL:n ja TJS-Opintokeskuksen kanssa Kestävää työtä-koulutuspaketin liittojen ja niiden jäsenten tarpeita paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. 

Työnantajien on oltava mukana luomassa polkua uuteen työhön ja annettava työntekijälle mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työsuhteen aikana.

Nuorista 69 prosenttia suhtautuu myönteisesti uuden ammatin opiskelemiseen, jos se on tarpeen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Yksittäisille työntekijöille ei pidä kuitenkaan säilyttää kaikkea vastuuta ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan aiheuttamista vaikutuksista työtehtäviin. Työnantajien on oltava mukana luomassa polkua uuteen työhön ja annettava työntekijälle mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työsuhteen aikana.

Kyselyissä selvitettiin myös näkemyksiä ilmastotoimien vaikutuksista työllisyyteen. Selvä enemmistö (89%) jäsenkyselyyn osallistuneista luottaa siihen, että ympäristöystävällisen teknologian kehittyminen tuo mukanaan uusia työpaikkoja. Toisaalta vain lievä enemmistö (59%) kannattaa ilmastotoimia, jos ne tarkoittavat työpaikkojen vähenemistä joillakin aloilla. Vähiten kannatusta tämä väittämä sai teollisuudessa ja kuljetusaloilla työskentelevien jäsenten keskuudessa. 

Luottamushenkilöille tehdyssä kyselyssä valtaosa niistä vastaajista, joiden työpaikoilla oli tehty ilmastonmuutosta hillitseviä toimia, ei uskonut toimien vaikuttaneen työllisyyteen. Kaikista vastaajista puolet arvioi, etteivät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet vaikuta oman toimialan työllisyyteen tulevaisuudessakaan. 

Työpaikkojen vähenemiseen uskoo vastaajista 15 prosenttia. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että reilu neljännes vastaajista (26%) ei osannut arvioida toimien työllisyysvaikutuksia.

On selvää, että epätietoisuus luo epävarmuutta ja huolta. 

Jäsenille ja luottamushenkilöille tehdyt kyselyt eivät tue väitettä, jonka mukaan SAK:laisilla aloilla työskentelevät eivät olisi huolissaan ilmastonmuutoksesta eivätkä pitäisi ilmastotoimia tarpeellisina. Mistä kyselyjen tulosten ja yleisen käsityksen välinen ristiriita johtuu? 

Vastaus voi ainakin osittain löytyä luottamushenkilökyselyn tuloksista, joiden mukaan vain 15 prosenttia vastanneista kertoi joko heidän itsensä tai henkilöstön päässeen mukaan päättämään työpaikan ympäristötoimista ja vain hieman useamman (17%) osallistuneen työpaikallaan keskusteluihin ilmastotoimista.  Jopa neljännes luottamushenkilöistä ei osannut arvioida ilmastotoimien työllisyysvaikutuksia. 

On selvää, että epätietoisuus luo epävarmuutta ja huolta.  Toisaalta, voi olla niinkin, ettei ilmastotoimia ole vielä kovin laajamittaisesti kaikilla työpaikoilla tehty. 
Työntekijöiden on joka tapauksessa tärkeä päästä osallistumaan työpaikkojensa ilmastotoimien suunnitteluun kuten arvioimaan toimien työllisyysvaikutuksia sekä sitä, millaista uutta osaamista tarvitaan. Näin heidän on helpompi ymmärtää ja sitoutua yrityksen valitsemiin toimenpiteisiin.  

Myös ammattiliittojen pitää olla mukana valmistelemassa, suunnittelemassa ja toimeenpanemassa toimialakohtaisia sekä kansallisia ilmasto- ja energiastrategioita yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Vain työntekijät osallistava ilmastopolitiikka mahdollistaa sen kunnianhimoisen toimeenpanon.