Kansliapäälliköiden raportti lipsahtaa politikoinnin puolelle

Blogi 28.01. 11:34 Lainà Patrizio
SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà

Ministeriöiden kansliapäälliköt eli korkeimmissa asemissa olevat virkamiehet julkistivat tänään yhteisen näkemyksensä seuraavan vaalikauden tavoitteiksi. Voidaan tietenkin kysyä, miksi kansliapäälliköt ottavat rohkeasti kantaa pohjimmiltaan poliittisiin asioihin. Heidänhän pitäisi palvella poliitikkoja, eikä määrittää poliittista agendaa. Raportissa käsitellään asioita ilmastonmuutoksesta eriarvoistumiseen. Tässä kirjoituksessa keskityn kansliapäälliköiden näkemyksiin työllisyydestä.

Kansliapäälliköt peräänkuuluttavat työllisyysasteen nostamista 75 %:iin seuraavan hallituskauden aikana ja peräti 80 %:iin pidemmällä aikavälillä. Työllisyyden kohentamisessa ei sinällään ole mitään pahaa, päinvastoin, mutta erikoiseksi kansliapäälliköiden näkemyksen tekee sitoutuminen tiettyyn prosenttilukuun. 

Työllisyysastetavoitetta perustellaan julkisen talouden kestävyyden turvaamisella. Aiemmassa blogissani olen käsitellyt sitä, miksi työllisyysaste ei välttämättä kuvaa kovin hyvin kyseenomaista asiaa. Esimerkiksi vuonna 2001 työllisyysaste oli ainoastaan 68 %, mutta siitä huolimatta julkinen talous oli peräti 5 % BKT:stä ylijäämäinen. Suunnilleen samalla työllisyysasteella vuonna 2010 julkinen talous oli puolestaan 2 % BKT:stä alijäämäinen, eli eroa vuoteen 2001 oli peräti 7 % BKT:stä. Eroa on mahdotonta laittaa väestön ikääntymisen piikkiin.

SAK on korostanut verotuksen painopisteen siirtämistä pääoman ja varallisuuden suuntaan.

Jos julkinen talous on huolenaiheena, on poliittinen valinta kuinka tilannetta korjataan. Esimerkiksi työllisyysasteen nostamisen sijaan tietty veronkorotus johtaa samaan lopputulokseen julkisen talouden kannalta. SAK on korostanut verotuksen painopisteen siirtämistä pääoman ja varallisuuden suuntaan. Nyt kansliapäälliköt haluavat kiinnittyä 80 %:n työllisyysasteeseen, mikä kaventaa muun politiikan liikkumatilaa. 

Kansliapäälliköt ottavat myös kantaa, kuinka työllisyyttä pitäisi kohentaa. Listaus on monipuolinen, mutta heidän mukaansa ”toimivia kannusteita ja tasapainoisia velvoitteita” tarvitaan lisää. Esimerkiksi aktiivimalli ja irtisanomissuojan heikennys ovat olleet epäsuosittuja, todennäköisesti tehottomia ja lisäävät eriarvoisuutta – asiaa, jonka torjumista kansliapäälliköt itse peräänkuuluttavat. 

SAK on ehdottanut rakentavampia keinoja työllisyyden nostamiseksi. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen, ammatilliseen koulutukseen panostaminen, perustaitotakuu, muutosturvan parantaminen, työttömien palveluihin panostaminen ja perhevapaiden uudistaminen lisäisivät työllisyyttä työntekijöiden asemaa heikentämättä.