Talous

Ostovoiman kasvu ja korkea työllisyys edellyttää menestyviä yrityksiä. Sen takia tarvitaan hyvää talous- ja elinkeinopolitiikkaa.

Valtio ei voi valita voittajia, mutta sen on turvattava yritysten toimintaedellytykset.

Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää korkeaa työllisyyttä ja riittävää verotusta. Verotuottojen rinnalla oikeudenmukaisuus on hyvän veropolitiikan tavoite.

Kokoamme tälle sivulle alkuvuoden 2019 kuluessa aineistoa SAK:n talous- ja elinkeinopoliittisista tavoitteista.

Operaatio hyvinvointivaltion pelastus

SAK haluaa pelastaa hyvinvointivaltion. Se on mahdollista jo ensi vaalikaudella. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo videolla, miten se onnistuu.

Katso video Youtubessa.

Näin SAK edistäisi talouskasvua ja yritysten toimintaedellytyksiä

Tutkimukseen ja innovaatioihin on panostettava

  • Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenoja on nostettava, jotta Suomi ei juutu hitaan kasvun uralle. TKI-investoinnit on nostettava heti kolmeen prosenttiin BKT:sta, josta yksi prosentti on julkisia investointeja. Seuraavan vaalikauden aikana Suomen tulee pyrkiä neljän prosentin tasoon.
  • Business Finlandin suorat avustukset on nostettava vuoden 2011 tasolle, eli 486 miljoonaan euroon.
  • Sektoritutkimuslaitosten rahoitusta on lisättävä 100 miljoonalla eurolla.
  • Yrityksiä on kannustettava lisäämään TKI-investointeja. Yliopistoille on korvattava indeksijäädytykset.

Julkiset investoinnit rohkaisevat yrityksiä

  • Suomi tarvitsee 12-vuotisen liikenneinvestointiohjelman. Se antaa yrityksille varmuutta arvioida toimintaympäristöä ja tehdä omia investointipäätöksiä.
  • Liikenneväylien ylläpitoon tarvitaan tasokorotus, jotta väylänpito ei romahda korjausvelkaohjelman päätyttyä.
  • Liikenteen runkoverkko on määriteltävä. Väyliä on huollettava nykyistä painokkaammin liikennemäärien ja teollisuuden tarpeiden mukaan.
  • Uudet nopeat Helsinki–Turku- ja Helsinki–Tampere-radat laajentaisivat työssäkäyntialueita.

Asuntorakentamiseen vauhtia

  • Valtion tulee edellyttää metropoli- ja MAL-sopimuksilla kunnianhimoista asuntokaavoitusta ja sitä tukevaa kaavoituksen normitalkoita liikenneinvestointien vastapainoksi.
  • Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistettava tukemaan täydennysrakentamista.

Nopeat viestintäverkot ovat osa perusinfrastruktuuria

  • Hallituksen on edellytettävä teleyhtiöiltä toimiluvan vastineeksi riittävästi investointeja. Harvaanasutulle maaseudulle, jonne huippunopeat verkot eivät synny markkinaehtoisesti, on rakennettava nopeat tietoyhteydet valtion tuella.

Yritystukiuudistus on tehtävä viisaasti

  • Yritystukien on perustuttava kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Jos olemassa olevia yritystukia on karsittava, on se tehtävä maltilla ja niin, etteivät teollisuuden toimintaedellytykset heikkene kilpailijamaihin nähden.
  • Yritystukiuudistuksessa on tarkasteltava kaikkia yritystukia: teollisuuden tukien ohella myös maatalouden, yrittäjien ja omistajien tuet ja verotuet on otettava tarkasteluun.

Kestävää kasvua tukevaa elinkeinopolitiikkaa

  • Teollisuuden toimintaedellytykset on varmistettava.
  • Suomi tarvitsee monipuolisen energiatuotantopaletin. Tuotantotukien sijaan päästökauppa on ensisijainen ohjauskeino.
  • Bio- ja kiertotalous tarvitsevat TKI- ja koulutuspanostuksia.
  • Matkailun yleisavustuksen korottaminen ja energiaintensiivisen matkailun siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan tukisivat matkailun kasvua.
  • Valtion omistajapolitiikan tulee olla vastuullista ja pitkäjänteistä.
  • Kulttuurin VOS-uudistuksen onnistuminen edellyttää lisärahoitusta.

Verotus turvaa hyvinvointivaltion

  • Veropolitiikan keskeinen tavoite on turvata hyvinvointivaltion rahoituspohja.
  • Menoleikkaukset ovat kestämätön tie vahvistaa julkista taloutta ja pelkän työllisyyden paranemisen varaan ei voi laskea.
  • Kokonaisveroastetta on korotettava jotta hyvinvointivaltion rahoitus turvataan.

Tuloverojärjestelmää on yksinkertaistettava

  • Ansiotuloverojärjestelmää on uudistettava yksinkertaisempaan suuntaan. Samalla on selvitettävä ansio- ja pääomatulojen verotuksen yhtenäistämistä.
  • ”Solidaarisuusverosta” on tehtävä pysyvä.
  • Kaikkea työtä on verotettava yhdenvertaisesti eli yrittäjävähennyksestä on luovuttava.
  • Ansiotuloveroperusteisiin on tehtävä vuosittain indeksitarkistukset.

Verotuksen painopistettä siirrettävä kohti pääomien verottamista

  • Listaamattoman yhtiön huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoastetta on laskettava.
  • Perintö- ja lahjaveroasteikkoa on kiristettävä palauttamalla se vuoden 2016 tasolle. Samalla perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta on leikattava.
  • Metsälahjavähennyksestä on luovuttava.
  • Varallisuuden ilmoitusvelvollisuus on palautettava ja samalla on otettava käyttöön kattava varallisuusvero.
  • Alkoholi- ja tupakkaveroja on korotettava maltillisesti jatkossakin.

Kiinteistöverotuksen pohjaa laajennettava

  • Kiinteistöveron pohjaa on laajennettava maa- ja metsätalousmaahan.
  • Asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen on kehitettävä sopiva huojennus- tai lykkäysjärjestelmä, joka ottaa huomioon pienituloiset.
  • Kiinteistövero on voitava maksaa osana ennakonpidätystä.

Finanssipolitiikan viritys suhdanteeseen sopivaksi

  • Finanssipolitiikan virityksessä on huomioitava tuotantokapasiteetti ja työttömyys.
  • Suhdannekäänteisiin on reagoitava nopeasti.

Kustannustehokasta ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa

  • Päästöjen hinnoittelu on ilmastopolitiikan ensisijainen keino.
  • Päästövähennystoimia on kohdennettava nykyistä enemmän myös maatalous-, jäte- ja rakennussektoreille.
  • Ilmaisjakoa tarvitaan päästökaupassa jatkossakin. Päästökauppatulot on suunnattava ensisijaisesti YK:n ilmastorahastoon ja tarvittaessa päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensointiin.
  • Suomen energia- ja ilmasto- sekä ilmastosuunnitelman 2030 toimialakohtaista seurantaa varten on perustettava laaja-alainen työryhmä.

Harmaata taloutta voi kitkeä monin keinoin

  • Verotuksen aukkoja voi tilkitä uudistamalla tilaajavastuuta ketjuvastuumallin mukaiseksi niin, että tilaaja vastaa esimerkiksi veroista ja palkoista myös alihankkijoiden osalta.
  • Tyyppihyväksytyt kassakoneet on otettava käyttöön ainakin majoitus- ja ravitsemisalalla.
  • Veronumeron käyttöä on laajennettava.
  • Veronkierron ja verokilpailun hillitsemiseksi Suomi tarvitsee yhteisen ja yhdistetyn eurooppalaisen yhteisöveropohjan sekä yhteisöverojen vähimmäistason.
  • Suomen on edistettävä EU:ssa julkista maakohtaista raportointia, joka sisältää monikansallisten yritysten tiedot esimerkiksi työntekijöiden määrästä, voitosta, liikevaihdosta ja maksetuista tuloveroista.

Suomesta Euroopan uudistaja

  • EU:n talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjauksessa on sovitettava yhteen yhteiset hyvinvointitavoitteet ja kansallisten järjestelmien erityispiirteet.
  • EU-maiden finanssipoliittista autonomiaa ja vastuuta on vahvistettava ja samalla on luotava taantumien varalle yhteistä kapasiteettia.

Globaalista taloudesta reilua

  • Suomeen on säädettävä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva laki. Yritysten on kartoitettava niiden arvoketjuihin liittyvät ihmisoikeusriskit ja toimittava niiden vähentämiseksi.
  • Suomen on annettava vahva tuki Kansainväliselle työjärjestölle (ILO), joka määrittelee työelämän globaalit normit.
  • EU:n kauppasopimusten työelämä- ja ympäristövaatimuksien ohittamisesta on seurattava taloudellisia sanktioita.
  • Työelämän perusoikeuksien toteutumisen on oltava kehitysyhteistyön painopiste ja liiketoiminnan ehto. Rahoituksesta 15 prosenttia on suunnattava kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
  • Suomen on määriteltävä, milloin saavutamme sitoumuksen kehitysyhteistyön 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta.