Työntekijät tarvitsevat vahvemmat muskelit neuvottelupöytään
Osa työnantajista haluaa päästä eroon yleissitovista työehtosopimuksista ja siirtää sopimisen liittojen väliltä työpaikoille tai jopa sopia työehdoista yksittäisten työntekijöiden kanssa. Jos tällainen kehitys etenee, työntekijöiden neuvotteluvoima ja sen myötä työehdot heikkenevät.
Yleissitovuus takaa vähimmäistyöehdot ja estää näin työehtojen polkemista. Jos yrityskohtainen sopiminen lisääntyy, aiempaa vähemmän työntekijöitä on valtakunnallisten työehtosopimusten piirissä ja työnantajien saneluvalta lisääntyy.
– Yrityskohtainen sopiminen voi kuulostaa äkkipäätä hyvältä, mutta se nakertaa työntekijöiden asemaa neuvottelupöydässä ja heijastuu ajan myötä laajemmin työelämän laatuun, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström varoittaa.
SAK haluaa katkaista siivet epäsuotuisalta kehitykseltä. Ehdotamme yleissitovuuden määritelmän uudistamista niin, että siinä huomioitaisiin nykyistä paremmin työntekijöiden järjestäytymisaste eli se, kuinka moni alan työntekijä kuuluu ammattiliittoon. Yleissitovaksi pitäisi katsoa se työehtosopimus, jonka piirissä on eniten alan työntekijöitä, eikä huomioida pelkästään työnantajan järjestäytymistä työnantajaliittoon.
– Tämä auttaisi turvaamaan työsuhteen vähimmäisehdot laajasti, kun työnantajapuoli ei voisi vaikuttaa yleissitovuuteen eroamalla työnantajaliitosta, Rami Lindström sanoo.
Kun työehtosopimus on yleissitova, myös niiden työnantajien, jotka eivät ole oman alansa työnantajaliiton jäseniä, on noudatettava sitä.
Luottamusmiehen asemasta säädettävä laissa
Yleissitovien työehtosopimusten ohella työntekijöiden asemaa turvaavat asiansa osaavat luottamusmiehet, jotka edustavat työntekijöitä työpaikalla. Viime vuosina on kiistelty siitä, missä tilanteissa työntekijöillä on oikeus valita työpaikalle luottamusmies.
Rami Lindström painottaa, että ammattiliittoon kuuluvilla työntekijöillä on aina oikeus valita luottamusmies. Työnantaja ei voi tätä estää esimerkiksi sillä perusteella, että ei itse ole työnantajaliiton jäsen. Tästä on olemassa tuore korkeimman oikeuden päätös, mutta SAK haluaa, että periaate kirjataan lakiin.
– Työntekijöiden kollektiivinen neuvotteluoikeus on turvattu kansainvälisissä sopimuksissa ja jo pelkästään tämän takia lainsäätäjällä on velvollisuus edistää neuvotteluoikeuden toteutumista. Luottamusmiehen aseman vahvistaminen lainsäädännössä kytkeytyy tähän.
Luottamusmiesten oikeuksista sovitaan työehtosopimuksissa. Rami Lindströmin mukaan oikeuksien kirjaaminen lakiin vankistaisi luottamusmiesten asemaa. Laissa voidaan huomioida, että luottamusmiehellä on vahva irtisanomissuoja ja tehtävän hoitamiseen tarvittavat riittävät tiedonsaanti- ja koulutusoikeudet.
EK haluaa kaventaa lakko-oikeutta
Työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vanha tavoite on työntekijöiden työtaisteluoikeuden kaventaminen. Järjestö esittää sitä myös ensi vaalikauden tavoitteissaan.
Rami Lindström painottaa, että viime kädessä työntekijöiden aseman neuvottelupöydässä turvaa oikeus työtaisteluun ja siksi sitä ei missään tapauksessa pidä kaventaa.
Työtaisteluoikeuteen liittyy myös SAK:n esitys rajata turvaamistoimien käyttöä. Esitämme muutoksia lainsäädäntöön, jotta turvaamistoimia ei käytettäisi väärin lakkojen murtamiseen.
