Epärealistisia aikatauluja ja kehnoja työprosesseja – kiireen taustalla piilee monia syitä

Jatkuva hoppu ja siitä aiheutuva kuormittuminen vaivaa edelleen suomalaista työelämää. Millä konsteilla kiirettä voisi taltuttaa, jos työpaikalle ei saada lisää työntekijöitä?
04.05. 07:30
SAK
SAK:n viimevuotisessa työolobarometrissa peräti 55 prosenttia vastaajista koki, että väite ”Työtäsi leimaa jatkuva kiire” kuvaa heidän työtään hyvin tai melko hyvin. Kuva iStock.

Moni suomalainen kokee työssään kuormitusta, joka johtuu jatkuvasta kiireestä. SAK:n viimevuotisessa työolobarometrissa peräti 55 prosenttia vastaajista koki, että väite ”Työtäsi leimaa jatkuva kiire” kuvaa heidän työtään hyvin tai melko hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön kahden vuoden takaisessa työolobarometrissa taas 56 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että omalla työpaikalla on liian paljon töitä työntekijämäärään nähden. Molempien selvitysten mukaan kiireen tuntu oli selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä.

Jatkuva kiire aiheuttaa ihmiselle monenlaista kuormitusta, sanoo SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen. Seurauksia voivat olla muun muassa työnilon katoaminen, kyynistyminen, keskittymisvaikeudet ja tapaturmariskin kasvaminen. Samalla kärsivät työn laatu ja tuottavuus.

– Ei ole työnantajankaan etu, että kiireen vuoksi työstä syntyy sutta ja sekundaa, Mironen huomauttaa. 

Anne Mironen.

Näillä viidellä keinolla kiirettä voidaan kitkeä myös niiltä työpaikoilta, joilla ei ole mahdollisuutta palkata lisää työvoimaa.

1. Hoppu rohkeasti puheeksi

Mikään ei muutu, jos kukaan ei nosta kissaa pöydälle työpaikalla. Työntekijä voi valmistautua keskusteluun esimiehen kanssa miettimällä konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa kiire haittaa työntekoa.

Jos esimies ei tartu asiaan, kannattaa ottaa ongelmat esille luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Usein on viisasta jutella myös työkavereiden kanssa. On varsin tavallista, että jatkuva hoppu piinaa muitakin.

2. Esimies tarvitsee koulutusta

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on varmistettava, että esimiehillä on riittävä pätevyys huolehtia omista työsuojeluvastuistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pomot tarvitsevat perehdytystä ja koulutusta työn psykososiaalisesta kuormituksesta, sen vaikutuksista ja ratkaisumalleista.

On muistettava, että riittävä osaaminen tukee myös esimiesten omaa työssäjaksamista.

3. Työterveyshuolto auttaa yksilöä ja yhteisöä

Jos kiire on ehtinyt aiheuttaa työntekijälle terveydellisiä ongelmia, kuten unihäiriöitä, toistuvia päänsärkyjä tai ahdistuneisuutta, on tärkeää hakea apua työterveyshuollosta.
Asia ei kuitenkaan koskaan saisi jäädä pelkästään yksilön auttamiseen. Työn rakenteelliset ongelmat eivät sairauslomilla korjaannu, joten työterveyshuollon on otettava aktiivinen rooli työnantajan neuvomisessa.

Kelpo työkalu on esimerkiksi lakisääteinen työpaikkaselvitys, jossa työterveyshuolto selvittää työpaikan työskentelyolojen vaikutuksia fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Tulosten pohjalta työterveyshuolto voi suositella työnantajalle ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä.

4. Porukalla prosesseja kehittämään 

Miksi työntekijät kokevat juoksevansa tuli hännän alla? Aina syy hoppuun ei ole aikatauluongelmissa. Kiireen tuntua voivat aiheuttaa myös epäselvät työprosessit, toimimaton työnjako, jatkuvat keskeytykset, puutteellinen osaaminen tai hatara käsitys työn tavoitteista.

Koska työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, ratkaisun avain voi piillä työn yhteistoiminnallisessa kehittämisessä. Työnantajan on siis syytä ottaa henkilöstö mukaan pohtimaan, mikä työssä kiikastaa ja kuinka tilannetta voitaisiin kohentaa. Samalla hyviä käytäntöjä kannattaa vahvistaa.

Mikäli työyhteisön omat rahkeet eivät kehittämisurakkaan riitä, apua voi hakea ulkopuoliselta asiantuntijalta. 

Työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman (TYÖ2030) alueellisiin kehittämisverkostoihin voi hakeutua ELY-keskusten kautta. Kevään hakemus on jätettävä 10.5. mennessä . Myös ammattiliittojen kautta voi hakeutua TYÖ2030 -kehittämisohjelmiin. Nämä haut käynnistyvät ensi syksynä. 

Työsuojelurahastolla (TSR) on kehittämisavustus, jota voi hakea.

5. Avi auttaa hädän hetkellä

Ellei työnantaja henkilöstön pyynnöistä huolimatta tee mitään terveyttä haittaavan tilanteen korjaamiseksi, apuun voi pyytää aluehallintoviraston työsuojelutarkastajaa. Aviin voi ottaa yhteyttä työntekijä tai työsuojeluvaltuutettu. Virasto valvoo työturvallisuuslainsäädännön noudattamista ja voi antaa työnantajalle toimintaohjeita ja kehotuksia. Kannattaa tutustua työsuojeluvalvonnan kuvaukseen aiheesta.

Työpaikalla voidaan myös itse arvioida tilannetta esimerkiksi työsuojeluhallinnon Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -lomakkeen avulla. Lomakkeen käyttöopas löytyy täältä

Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta: www.tyosuojelu.fi

Minna Hotokka

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.