Työturvallisuuslakia täsmennettiin – työntekijän ikääntyminen pitää ottaa paremmin huomioon työpaikalla 

– Tiedossa on, että iän myötä etenkin ihmisen fysiikassa tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät täsmennettyjä työsuojelutoimenpiteitä, jotta ihmiset jaksavat töissä pidempään, SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Anne Mironen selostaa lakimuutosta.

Uudistus vaikuttaa myös työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen arkeen. 

– Uudistetussa laissa työnantajan yleisiin huolehtimisvelvollisuuksiin kuuluu, että tarvittaessa tehdään yksilöllisiä muutoksia työoloihin. Tämä velvoittaa työnantajaa, mutta työsuojeluvaltuutetunkin pitää olla tässä asiassa hereillä ja tuoda tarvittaessa työnantajan tietoon, jos havaitsee tarvetta työolojen muutokseen yksittäisten työntekijöiden osalta, Mironen toteaa. 

Kaksi muutosta huolehtimisvelvoitteeseen

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty kaksi muutosta.

Ensimmäinen täsmennys koskee yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä.

Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työskentelytilaan liittyvät järjestelyt tai työajan tai työmäärän mukauttaminen. 

Toinen muutos täsmentää työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Jo aiemmin laissa luki, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Nyt mainitaan myös velvollisuus tarkkailla työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.

Ikääntyminen koskee kaikkia

Anne Mironen huomauttaa, että vaikka lakimuutoksen tavoitteena on parantaa yli 55-vuotiaiden työssäjaksamista ja työllisyysastetta, eivät toimenpiteet rajaudu vain yli 55-vuotiaisiin.

– Yksi saattaa tarvita työhön erityistoimenpiteitä kuusikymppisenä, kun joku toinen voi tarvita jo 45-vuotiaana tai viisikymppisenä. Laki korostaa yksilöllisiä toimenpiteitä, eikä rajaa toimenpiteitä vain jonkin tietyn ikärajan ylittäneisiin. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksissa on tärkeä huomata, että ne kehittyvät vähitellen ajan saatossa. Jos kuormitukseen aletaan kiinnittää huomiota vasta, kun selkä tai polvet jo ovat menneet rikki, niin se on liian myöhäistä, Mironen sanoo.

Lain mukaan työnantajan on osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia huomioitava työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. 

Jo ennestään on pitänyt huomioida työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja hänen henkilökohtaiset edellytyksensä. Nyt mukaan on lisätty myös ikääntyminen. Ikääntymiseen liittyviä muutoksia voivat olla esimerkiksi työkyvyn, näkökyvyn ja kuulon muutos. 

Lisää huomiota perehdytykseen

Kuormitustekijöitä pitää vähentää jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän takia myös perehdytykseen kytkeytyviä lainkohtia on täsmennetty. 

– Laki vaatii, että myös perehdytyksessä pitää ottaa huomioon henkilökohtaiset ominaisuudet. Jo työuran alusta asti pitää kiinnittää huomiota siihen, että ongelmia ei pääse kehittymään. Keskimäärin perehdyttäminen on Suomessa edelleen heikkoa. Uusi työntekijä pitää perehdyttää työhön, työyhteisöön ja työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Perehdyttämisen pitää tapahtua aina huolellisesti, Anne Mironen sanoo. 

Esimerkiksi työntekijän nuori ikä tai ikääntyminen ovat tällaisia opetuksessa ja ohjauksessa huomioon otettavia seikkoja. Perehdytyksessä on otettava huomioon myös työntekijän kielitaito tai osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet.

Kolme keskeistä muutosta

• Keskeiset muutokset koskevat kolmea pykälää: Työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta (8 §), työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat (10 §) ja työnantajan velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta (14 §)
• Lisäksi raskaussuojelun perussäännöstä selvennetään koskemaan myös imettäviä ja äsken synnyttäneitä työntekijöitä (11 §). 
• Työturvallisuuslain muutokset tulivat voimaan 1. kesäkuuta 2023.

Lähde: Työterveyslaitos. Lue lisää lakimuutoksesta Työterveyslaitoksen tiedotteesta.

Aleksi Vienonen