Palkkatuella tehdään tärkeää työtä mutta tuen vaikuttavuutta pitää edelleen kehittää

Blogi 03.10. 10:26 Tiensuu Alli
Tiensuu Alli. Kuva: Patrik Lindström / SAK

En olisi vielä vuosi sitten uskonut, mikä on tämän syksyn hittisana: palkkatuki. Nopeasti se on noussut virastojen kaavakkeista suurimpien medioiden otsikoihin. Tuoreimpia artikkeleja on valtiosihteeri Martti Hetemäen haastattelu Helsingin Sanomissa, jossa hän puolustaa palkkatukea. Hyvä niin. 

Kirjoitin alkuvuodesta, että palkkatuettu työ on hyvin kannustava palvelu työllistymiseensä tukea tarvitsevalle työttömälle, koska se on oikeaa työtä. 

Palkkatuki yrityksiin on myös yksi vaikuttavimpia työvoimapalveluita työllistymisen kannalta. Palkkatuen vaikuttavuudesta tehdyn Asplundin ym. tutkimuksen mukaan: ”yrityksiin kohdistuva palkkatuki nostaa tuella työllistyneiden ansiotuloja, lisää heidän työkuukausiaan ja vähentää heidän työttömyysriskiään tukijakson päättymisen jälkeen”.

Saman tutkimuksen mukaan kuntasektorille ja kolmannelle sektorille palkkatuki sen sijaan ei ole kovin vaikuttava avoimille työmarkkinoille työllistymisen ja työttömyysriskin kannalta. Tässä yhteydessä on toki huomattava, että kunnille ja kolmannelle sektorille palkkatuettuun työhön ohjautuvat työnhakijat ovat usein keskimäärin kauempana työn löytämisestä avoimilta työmarkkinoilta kuin yrityksiin palkkatuella rekrytoidut. Siksi palkkatuen vaikuttavuutta pitää kehittää – erityisesti kolmannella sektorilla. 

Budjettiriihessä hallitus päätti suuntaviivoista: nykyinen kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan vahvemmin avoimille työmarkkinoille polkua luovaksi, kun siihen kytketään enemmän yksilöllistä tukea, työkyvyn kartoitusta ja muita palveluita. SAK, muut työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta jatkavat työskentelyä tämän kirjauksen saamiseksi käytäntöön palkkatuki ja etuudet -työryhmässä.

Avoimille työmarkkinoille siirtyminen palkkatuetun työn jälkeen on keskeinen tavoite, mutta myös itse palkkatuettu työ on tärkeää.

Avoimille työmarkkinoille siirtyminen palkkatuetun työn jälkeen on keskeinen tavoite, mutta myös itse palkkatuettu työ on tärkeää.

Palkkatukityösuhteessa olevat tekevät tarpeellista työtä yritysten lisäksi myös kunnissa ja kolmannella sektorilla. Esimerkiksi kolmannella sektorilla Punaisen Ristin Kontissa tai Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa työskennellään joka päivä kiertotalouden eteen. Vanha tavara vaihtaa omistajaa sen sijaan, että aina tarvitsisi tuottaa uutta. Työntekijä voi kokea työsuhteen hyvin merkittäväksi.

On kannatettavaa, että esimerkiksi työttömyyden pitkittyessä työnhakija pääsee osallistumaan yhteiskuntaan työntekijän roolissa palkkatuen avittamana. Muuten monet näistä työntekijöistä saisivat työttömyysturvaa ja mahdollisesti muita sosiaalietuuksia, mukaan lukien toimeentulotukea. 

Ruotsissa taidetaan ajatella tähän suuntaan esimerkiksi osatyökykyisten työntekijöiden suhteen. Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindberg kirjoittaa Työllisyyskysymys-kirjassa (2018), että Ruotsissa yhteiskunnan aktiiviselle roolille työmarkkinoilla on pyritty löytämään malli esimerkiksi Samhall AB:n avulla. Se on valtion omistama yritys, joka työllistää osatyökykyisiä. Lindbergin mukaan yksi Samhallin menestyksen tekijöistä on se, että se on osittaisesta voimakkaastakin kritiikistä huolimatta arvostettu osa ruotsalaista talouselämää. Samhall maksaa yhteiskunnalle, mutta annettu tuki vähentää sen tarvetta muualla.

Vaikeimmin työllistyvien asemaa ei varmasti Suomessakaan paranneta ilman panostusta. On järkevää investoida siihen, että mahdollisimman moni työhaluinen pääsee työhön. Selvitysten mukaan työttömyyden pitkittyminen vähentää työllistymisen todennäköisyyttä ja lisää monia muita ongelma. Ja kun ihminen pääsee työhön, meidän kannattaa arvostaa sitä tehtyä työtä.