Työttömien palvelut ovat investointi: ne tukevat työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä

Blogi 15.02. 09:13 Tiensuu Alli
Tiensuu Alli. Kuva: Patrik Lindström / SAK

SAK:n Kannustavan työllistymisturvan perusajatus on sitoa työttömien sosiaaliturva ja palvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.  Olemme ilahtuneita, että sama ajatus on valittu yhdeksi peruspilareista myös valtioneuvoston Toimi-hankkeen parlamentaarisessa ja laaja-alaisessa seurantaryhmässä, jossa valmistellaan reittejä tulevaisuuden sosiaaliturvaan.

Laadukkaat palvelut tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä. On tärkeää, että työttömyyden tuomassa elämänmuutoksessa ihminen saa tukea ja apua eikä jää yksin. 

Yksilön tukemisen lisäksi palveluilla on myös taloudellinen puoli. Jos palvelut lisäävät työllisyyttä, vaikutukset ovat merkittävät. Mittakaavaa luovat nämä kaksi esimerkkilukua: Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kustannus julkiselle sektorille työtöntä kohden on vuosittain noin 35 000 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysjaksojen yhden päivän keskimääräinen lyhentyminen säästäisi noin 20 miljoonaa euroa. Työvoimapalveluihin laitetut valtion rahat kannattaisi näin ollen nähdä yhteiskunnan sijoituksena tai investointina.

Ruotsissa ja Tanskassa ajatellaan enemmän tähän suuntaan. Ne investoivat bruttokansantuotteestaan huomattavasti suuremman kakkupalan työvoimapalveluihin ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Molemmissa on Suomea korkeammat työllisyysasteet. Työllisyysasteeseen vaikuttavat asiat ovat monimutkainen kokonaisuus, mutta palveluiden dynaamisilla vaikutuksilla on oma osansa.

Suomi sijoittaa selvästi vähemmän työvoimapalveluihin

Työvoimapalvelut ja hallintomenot/BKT, %

Lähde OECD

Täytyy kuitenkin muistaa, että työttömien palvelut ja niihin laitettava rahoitus eivät yksin riitä. Avainsanana on palveluiden – esimerkiksi koulutusten, valmennusten ja palveluprosessin – laatu. Palveluiden on oltava sellaisia, että työttömät hyötyvät niistä. Yksi keino ostopalveluiden kohdalla olisi ottaa julkisissa hankinnoissa tarjotun palvelun laatu yhä enemmän huomioon pelkän hinnan sijasta. Lisäksi työvoimapolitiikan eri palveluiden vaikutuksia voitaisiin tutkijoiden mukaan arvioida Suomessa enemmän satunnaistetun tutkimuksen avulla.

Huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, missä suhteessa eri palveluita kannattaa tarjota. Yhdeksi vaikuttavaksi työvoimapolitiikan keinoksi on havaittu palkkatuki. Yrityksiin kohdistettu palkkatuki työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin auttaa valtioneuvoston selvityksen mukaan työttömiä avoimille työmarkkinoille. 

Palkkatuettu työ on esimerkiksi osatyökykyiselle tai muuten tukea työllistymiseensä tarvitsevalle työttömälle hyvin kannustava työvoimapalvelun muoto, koska se on oikeaa työtä. Palkkatuen avulla työsuhteeseen työllistynyt saa tililleen työehtosopimuksen mukaisen palkan. 

Myös palkkatuki on hyvä pohjoismaissa hyödynnetty investointikohde. Asetelma palautuu osaltaan työvoimapalveluiden resursseihin: niiden osaava ja riittävä henkilöstö on välittäjä, jonka avulla työnantaja ja työntekijä löytävät toisensa palkkatuetussa työssä.

Tanska ja Ruotsi hyödyntävät palkkatukea Suomea useammin

Palkkatukimenot/BKT %

Lähde OECD