SAK ja muut etujärjestöt huolestuivat: Ilmastoystävällinen sähköntuotanto vastatuulessa Brysselissä

SAK:n ja muiden etujärjestöjen mukaan EU:n kestävän rahoituksen paketti uhkaa nostaa päästöttömän sähkön tuotantokustannuksia ja rapauttaa vientiteollisuuden kilpailukykyä.
18.11. 13:17
SAK
Kuva: Eksergia.fi / Creative Commons (CC-BY 4.0)

Euroopan komissio julkistaa lähipäivinä luonnoksen kestävyyskriteereistä ilmaston kannalta keskeisille investoinneille. Kestävyyskriteeristö on laajalla konsultaatiokierroksella seuraavat neljä viikkoa, jolloin sisältöön on mahdollista vaikuttaa.

Suomalainen elinkeinoelämä on kannattanut kestävyyskriteeristön valmistelua, mutta sääntelyyn näyttää sisältyvän myös ongelmia ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kannalta. Politicoon vuodetun luonnoksen mukaan päästöttömiä tuotantomuotoja kohdellaan eri tavoin, eli esitys ei ole teknologianeutraali. Tuuli- ja aurinkovoiman suosiminen rajaa suurimman osan Suomessa tuotetusta päästöttömästä sähköstä paketin ulkopuolelle.

Rajaukset voivat tarkoittaa käytännössä sitä, että tuuli- ja aurinkovoiman rakentamiseen ja ylläpitoon saa edullisempaa lainaa, kuin muuhun päästöttömään tuotantoon. Näin EU asettaisi eri sähköntuotantomuodot eriarvoiseen asemaan. Pääomakustannukset ovat merkittävimpiä kulueriä esimerkiksi vesi- ja ydinvoiman tuotannossa, sillä jo olemassa olevien laitosten ylläpito vaatii jatkuvia investointeja. Pääomavaltaisessa tuotannossa mittava alkuinvestointi on keskeinen kustannustekijä, johon rahoituksen hinta oleellisesti vaikuttaa.

– On käsittämätöntä, että juuri kun kaikki toimialat ovat laatineet omat tiekarttansa hiilineutraaliuteen, EU on nostamassa päästöttömän sähkön kustannuksia, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Sähkön osuuden kasvattaminen teollisen tuotannon energialähteenä on ainoa tehokas tapa vähentää teollisuuden päästöjä. Hallituksemme on huolehdittava, että pääsemme hallituksen itsensä asettamiin ilmastotavoitteisiin edellyttämällä, että päästötöntä energiantuotantoa kohdellaan tasavertaisesti EU:ssa, toteaa puolestaan Teknologiateollisuuden kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio.

Teollisuuden eri toimialojen päästöjen vähentäminen tulee kasvattamaan sähkön kulutusta voimakkaasti. Esimerkiksi Kemianteollisuus ry on arvioinut oman alansa sähköntarpeen kasvavan jopa viisinkertaiseksi lähivuosikymmeninä. Määrä vastaa lähes puolta Suomessa nykyään tuotetusta sähköstä. Myös Teknologiateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry ovat arvioineet, että Suomen hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää sähkönkäytön reipasta kasvua. Oman osansa tarvitsee lisäksi sähköistyvä liikenne.

– Haluamme viedä ilmastoneuraaliustiekartat maaliin, mutta tavoitteeseen pitää päästä kilpailukykyä ja tarvittavia investointeja vaarantamatta, toteaa johtaja Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä.

– Päästöttömän sähkön saaminen riittävän edullisesti on aivan olennaista vientiteollisuudellemme. Kilpailemme sekä vähäpäästöisyydellä että hinnalla, toteaa Vastuullisuus-tiimin johtaja Maarit Lindström Metsäteollisuus ry:stä.

Teollisuuden kustannusten nousulla on myös omat työllisyysvaikutuksensa ja esitetty kestävän rahoituksen kokonaisuus vie pohjaa niiltä investoinneilta, joita tarvitaan ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

– Kohtuuhintainen sähkö on ollut vuosikymmeniä Suomen yksi keskeisistä kilpailuvalteista. Uusien ja nykyisten teollisten työpaikkojen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, toteaa elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen SAK:sta.

– Suomi ei voi kilpailla matalapalkkamaiden kanssa työn hinnalla, mutta voimme vaikuttaa muiden tuotantopanosten, kuten energian hintaan. Suomeen sijoittuva teollinen työpaikka tukee ilmastotavoitteita, etenkin kun Suomi tavoittelee ilmastoneutraalisuutta 15 vuotta aiemmin kuin EU. Ei ole kestävää, jos kaikkea päästötöntä tuotantoa ei voi rahoittaa samoin ehdoin.

Energiateollisuus ry
Kemianteollisuus ry
Metsäteollisuus ry
Teknologiateollisuus ry
Elinkeinoelämän keskusliitto
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.