Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala: Paikallinen sopiminen edellyttää osaamista ja hyvää yhteistyökulttuuria 

Suomalaiset ovat hyviä ja vastuullisia neuvottelijoita, sanoo valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala. Hän toivoo, ettei syksyllä käynnistyvällä neuvottelukierroksella hätiköitäisi ja heitettäisi romukoppaan ajatusta siitä, että palkankorotusten yleisen tason määrittelevät kansainväliselle kilpailulle alttiit alat.
20.05.2019 14:09
SAK
Vuokko Piekkala toivoo, että tulevalla sopimuskierroksella päädytään maltillisiin palkkaratkaisuihin. Kuva Patrik Lindström.

Viime vuosien maltilliset palkkaratkaisut ovat auttaneet parantamaan Suomen kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme. 

– Olemmeko jo niin vankassa etulyöntiasemassa, että kilpailijamaillemme kannattaa antaa tasoitusta, Vuokko Piekkala kysyy ja vastaa itse toivomalla, että maltti säilyisi myös syksyllä käynnistyvällä neuvottelukierroksella.

Suomen mallista ei ole enää viime aikoina puhuttu, mutta Piekkalan mukaan olisi hyvä muistaa, että Suomelle pienenä avoimena taloutena on merkitystä sillä, että palkankorotusten yleisen tason määrittävät kansainväliselle kilpailulle alttiit alat.

– Jatkossa yhä useampi toimiala kohtaa kansainvälisen kilpailun. Tämä tosiasia on hyvä ottaa huomioon myös kotimaan työmarkkinapöydissä. Esimerkkinä tästä kehityksestä on muun muassa verkkokauppa.

Neuvottelijoilta Vuokko Piekkala toivoo eteenpäin katsovaa otetta sen sijaan, että jäätäisiin jumiin menneeseen.

– Kilpailukykysopimus oli työmarkkinaosapuolilta vaikea, mutta hieno ponnistus. Nyt pitäisi siirtää katse tulevaisuuteen ja miettiä, miten muuttuva työelämä ja uudet osaamisvaatimukset voidaan ottaa huomioon työehtosopimusneuvotteluissa.

Liitot sparraamaan paikallista sopimista

Työmarkkinoilla eletään ylimenovaihetta, jossa etsitään uutta suuntaa sopimiseen. Työnantajat esimerkiksi puhuvat paljon paikallisen sopimisen lisäämisestä. Vuokko Piekkala etenisi asiassa rauhallisesti, vaikka tilanteet ja tarpeet eri organisaatioissa vaihtelevat paljon.

– Paikallinen sopiminen edellyttää osaamista ja hyvää yhteistyökulttuuria, tässä on vielä osalla aloista parannettavaa. Työpaikkatasolle tarvitaan enemmän liikkumavaraa, mutta varmaan jonkinlainen yleinen raami olisi hyvä olla olemassa.

Äkilliset muutokset voivat lisätä paikallista riitelyä, jos sopimista ei hallita. Tämä olisi paluuta menneisyyteen, jolloin työpaikoilla riideltiin nykyistä enemmän.

Mikä on liittojen rooli, jos neuvottelut siirtyvät enemmän työpaikoille?

– Me tarvitsemme paikallista sopimista tukevan järjestelmän. Voisiko liitoilla olla työpaikkoja valmentava ja riitatilanteita sovitteleva rooli, Piekkala pohtii ja muistuttaa, että kaikki työnantajatkaan eivät ole innostuneita lisäämään paikallista sopimustoimintaa.

Jos paikallinen sopiminen epäilyttää, osapuolten kannattaa aloittaa keskustelemalla toiveistaan ja peloistaan. Huolipuheen jälkeen on helpompi lähteä tarvittaessa avoimin mielin kokeilemaan sopimista. 

– Nämä kokemukset voivat sitten auttaa pysyvämmän paikallisen sopimisen kulttuurin rakentamisessa.

Sopimusta ei synny ilman myönnytyksiä

Valtakunnansovittelijan pakeille päädytään, kun työehtosopimusta ei yrityksistä huolimatta onnistuta solmimaan. Joskus tilanne on niin pahasti tulehtunut, että työtaistelulta ei vältytä. 

Sovittelija ratkoo riitatilannetta ja antaa sovintoesityksen, mutta aina se ei kelpaa. Miltä tuntuu, kun jompikumpi osapuoli hylkää esityksen?

– Silloin totean, että en ole osannut arvioida tilannetta oikein. Joskus on myös niin, että ensimmäistä sovintoesitystä ei edes haluta hyväksyä. Ehkä kuvitellaan, että edetään ”nousevin huudoin”. Niin ei käy, sillä seuraava esitykseni on erilainen, mutta ei kannata odottaa, että se olisi ensimmäistä ”parempi” tarjous.

Yhteinen tilannekuva edistää sopimukseen pääsemistä, Vuokko Piekkala sanoo. Kuva Patrik Lindström.

Vuokko Piekkala korostaa, että valtakunnansovittelijan toimistossa kaikki joutuvat taipumaan myönnytyksiin, muuten sopimusta ei synny.

Parasta on, jos osapuolet pääsevät keskenään neuvottelutulokseen. Tässä auttaa, kun muutama perusasia on kunnossa. 

– Tärkeää on tahtotila ja halu hakea ratkaisua yhdessä. Liitoissa kannattaa panostaa neuvottelukulttuurin kehittämiseen. Hyvään lopputulokseen pääsyä helpottaa yhteinen tilannekuva, jossa toimintaympäristö ja talouden reunaehdot sekä tavoitteet ovat osapuolilla kirkkaana mielessä. Lisäksi yhdessä sovitaan neuvotteluille aikataulu, johon myös sitoudutaan.

Sitten on vielä yksi asia: neuvottelut sujuvat paremmin, jos osapuolilla on yhtenevä käsitys siitä, mikä on työehtosopimuksen hinta ja mitä sen eri elementit maksavat. 

– Kustannusvaikutuksia pitää laskea neuvottelujenkin aikana, kun eri vaihtoehtoja punnitaan, Vuokko Piekkala neuvoo.

Pirjo Pajunen
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.