Hallitus laajentaa paikallista sopimista holtittomasti
Hallitusohjelman mukaan paikallisen sopimisen laajennus tehdään noudattaen vuonna 2016 saavutettua neuvottelutulosta, jonka Suomen yrittäjät kaatoivat. Käytännössä työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkistamat suuntaviivat heikentävät sopijaosapuolten asemaa kuitenkin vuonna 2016 kaatunutta esitystä rajummin.
Paikallinen sopiminen mahdollistetaan hallituksen suunnitelmissa siitä riippumatta, mitä työehtosopimuksissa on sovittu sopijaosapuolesta. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström on huolissaan paikallisesta sopimisen monimutkaistumisesta, kun työntekijöillä voi jatkossa olla monta edustajaa samalla työpaikalla.
– Sopimus voidaan tehdä henkilöstön enemmistön kanssa niin, että enemmistö työntekijöistä päättää kaikkien työntekijöiden työehdoista. Esimerkiksi kymmenen työntekijän yrityksessä kuusi työntekijää voi tehdä paikallisen sopimuksen, jossa sovitaan kaikkien työntekijöiden palkoista tai lepoajoista.
Lindström korostaa, että paikallisen sopimisen laajeneminen järjestäytymättömiin yrityksiin vie työmarkkinaosapuolilta mahdollisuuden valvoa työehtojen vähimmäistason toteutumista.
– Samalla koko suomalainen työmarkkinajärjestelmä heikkenee, työehtosopimusten kattavuus laskee ja sitä kautta suomalaisten työehdot heikkenevät pitkällä aikavälillä kautta linjan.
Kolmikantainen paikallisen sopimisen työryhmä päätti virallisesti työnsä jo tammikuun lopussa, mutta kokouksia pidettiin vielä helmikuussa. Mitään aitoja sisällöllisiä muutoksia ei näissä kokouksia enää ehdotuksiin tehty.
Työministeri Arto Satonen on julkisuudessa korostanut, että kolmikantaisissa työryhmissä on aito mahdollisuus vaikuttaa sääntelyyn, vaikka hallitusohjelman päälinjoista pidetään kiinni. Tämä on kaunis ajatus, joka ei kuitenkaan ole toteutunut.
– Hallitusohjelman työmarkkinajärjestelmää romuttavat uudistukset viedään voimalla läpi ja työntekijän asemaa heikennetään jopa hallitusohjelman kirjauksia pidemmälle vietyinä. Työntekijöiden huolet on kuultu, mutta niitä ei ole kuunneltu eikä varsinkaan huomioitu, Rami Lindström korostaa.
Työntekijäpuoli esimerkiksi esitti työryhmässä, että luottamusmiehen asema pitäisi tunnustaa lain mukaan myös järjestäytymättömissä yrityksissä, jos luottamusmies on siellä valittu. Tämä ei työnantajille sopinut. Asia haluttiin jättää lainsäädännössä epäselväksi, jotta yrittäjät voivat jatkossakin kiistää luottamusmiehen aseman ja oikeudet.
SAK:n mielestä paikallinen sopiminen voi olla hyvä tapa ottaa yrityskohtaisia tilanteita huomioon, mutta sen tulee tapahtua työehtosopimusten puitteissa ja osapuolten määräämällä tavalla. On myös varmistettava, että työehtojen vähimmäistason toteutuminen pystytään jatkossakin varmistamaan.
Lausuntokierros paikallisen sopimisen työryhmän mietinnöstä käynnistyy helmikuussa. Hallituksen tavoitteena on saada lakiesitys eduskuntaan kesäkuussa.
