TYÖ2030-ohjelmaa luotsaava Sanna Kulmala: ”Suomalaisen työelämän valtti on luottamus”

Ykkösvalttimme on luottamus ja yhteisen tekemisen perinne työpaikoilla, sanoo ohjelmajohtaja Sanna Kulmala. Hän luotsaa TYÖ2030-ohjelmaa, jossa tavoitteena on rakentaa Suomeen maailman parasta työelämää ja varmistaa, että meillä on osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä myös tulevaisuudessa.
25.08. 08:00
SAK
Sanna Kulmala toivoo, että työpaikoilla käytettäisiin aikaa tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien hahmottamiseen. Kuva Ellun Kanat.

TYÖ2030-ohjelma on osa hallitusohjelmaa ja kytkeytyy hallitusohjelman tavoitteeseen toimivista työmarkkinoista ja osaamisesta, joka tuo turvaa työntekijöille työn murroksessa. Ohjelman tavoitteet eivät ole utopistisia vaan täysin mahdollisia saavuttaa, Sanna Kulmala sanoo.

– Meillä on hyvät lähtökohdat: vahva yhteisen tekemisen perinne, keskimäärin hyvää ja osallistavaa johtamista, matalat hierarkiat työpaikoilla sekä hyvä koulutustaso ja digi-infra, jotka molemmat auttavat uuden teknologian haltuun ottamisessa ja innovaatioiden kehittämisessä.

Suomalaisten osaamisen taso on kansainvälisessä vertailussa korkea, mutta se ei pysy sellaisena itsestään. Jatkuvat muutokset kuormittavat työyhteisöjä ja puhe jatkuvasta oppimisesta voi myös uuvuttaa ja hämmentää. Moni työntekijä miettii, mitä muutokset tarkoittavat minun työssäni ja millaista osaamista tarvitsen tulevaisuudessa.

– Aina ei ole helppo hahmottaa, minkälaista osaamista juuri meidän työpaikallamme tulevaisuudessa tarvitaan. Siksi työpaikoilla on tärkeää rakentaa yhteistä näkemystä tulevaisuudesta sekä siitä, mitä osaamista tarvitaan ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia on.

Parhaillaan TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään jatkuvaa oppimista tukevia palveluita, jotka auttavat työpaikkoja ennakoimaan oman toimialan tulevaisuutta ja etsimään sitä vastaavaa yhteistä näkökulmaa osaamiseen ja sen kehittämiseen.

Käytännön hankkeita ja uusia innovaatioita

TYÖ2030-ohjelman käytännön toteuttamisesta vastaa Työterveyslaitos. Ohjelma jakautuu alue- ja toimialakohtaisiin työpaikkatason kehityshankkeisiin ja toisaalta uusien innovaatioiden ja toimintakonseptien kehittämiseen. Tavoitteena on luoda hyviä käytäntöjä, joita voidaan levittää laajemmalle.

Esimerkkinä uusista konsepteista Sanna Kulmala mainitsee työelämävalmentaja-kokeilun, jossa ELY-keskusten valitsemat valmentajat tarjoavat käytännön tukea työelämän kehittämiseen muun muassa valmentamalla työpaikkoja ja verkostoimalla alueen työelämätoimijoita.

Verkostoitumisen ja verkostojen merkitystä ei voi liikaa korostaa, Sanna Kulmala sanoo. Tietoa ja hyviä käytäntöjä on paljon, mutta ne jäävät usein yhdelle työpaikalle eivätkä leviä laajemmin käyttöön.

– Olemme kehittäneet avoimen digitaalisen kohtauspaikan ”Hyvän työn” -alustan, joka palvelee laajasti erilaisia toimijoita. Alustalla kaikista ohjelman toiminnoista saadaan muodostettua verkostoja, joissa yhteiskehittäminen jatkuu hankkeiden päättymisen jälkeenkin. Alusta on kaikille avoin, joten kuka tahansa voi tuoda sinne työelämän kehittämisideansa jatkojalostettavaksi. 

Lue lisää TYÖ2030-ohjelmasta.

”Kolikolla on myös kääntöpuoli”

Suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, mutta kolikolla on aina myös kääntöpuolensa, Sanna Kulmala sanoo.

– Olemme insinöörikansaa ja uudistamme asioita helposti teknologia edellä, vaikka pitäisi mennä ihmiset eli työn tekijät ja työ edellä. Pitää muistaa, että ihmiset suunnittelevat ja tekevät ja teknologia kuten vaikkapa tekoäly sitten valjastetaan tekemiseen mukaan.

Sanna Kulmala nostaa esiin myös uudet työelämän taidot, joita meidän tulee oppia yhä enemmän. Osaaminen ei ole työelämässä yhtä ammattisidonnaista kuin aikaisemmin. Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää ja esimerkiksi vuorovaikutustaitoja pitää opiskella, jotta työelämässä pärjää.

– Tarvitsemme työpaikoille myös lisää monimuotoisuutta ja kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä. Meidän on mahdollista olla houkuttelevia, sillä lähtökohtaisesti Suomi on hyvä paikka olla töissä.

Parhaimmillaan työ rikastuttaa elämää, mutta se voi myös olla uupumisen lähde. 

– Meillä sairastuu aivan liikaa ihmisiä työuupumukseen. Onko tämä yhteydessä siihen, että moni työntekijä kokee menettäneensä hallinnan omaan työhönsä, Sanna Kulmala pohtii.

Kulmala on aiemmin työskennellyt muun muassa henkilöstöhallinnon ja johtamisen tehtävissä ja osallistunut työn kehittämiseen työpaikkojen arjessa. Käytännön kokemuksesta on nykyisessä tehtävässä hyötyä.

– Olen nähnyt, miten upeisiin ja ihmeellisiin asioihin ihmiset työssään pystyvät, jos heihin luotetaan. Haluan, että kaikilla työntekijöillä olisi mahdollisuus kokea osallisuutta ja arvostusta omassa työssään.

Pirjo Pajunen

SAK on yksi TYÖ2030-ohjelman arkkitehdeistä 

TYÖ2030-ohjelma on syntynyt työmarkkinajärjestöjen aloitteesta, ja SAK:lla on ollut siinä merkittävä rooli. Me haluamme tukea työpaikkoja niiden arjessa kohti parempaa työelämää ja tämä ohjelma on yksi konkreettinen tapa tehdä sitä.

SAK:lle tärkeä tavoite on lisätä työn tuottavuutta ja työhyvinvointia samanaikaisesti. Ajattelemme, että työn tuottavuuden paraneminen on palkankorotusten paras ystävä. Työhyvinvoinnin lisääminen parantaa työviihtyvyyttä ja työturvallisuutta ja samalla työntekijöiden elämänlaatua. 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.