Tekoäly tekee lounaslistat ja monta muutakin työtä tulevaisuudessa – oman osaamisen kehittämisestä tulee yhä tärkeämpää
– 3 minuuttia ja 26 sekuntia – siinä ajassa tekoäly laati yhden ravintolamme neljän viikon lounaslistan. Juuri seurasin työtä ihan vierestä, lounas- ja henkilöstöravintolayritys Antellin pääluottamusmies Janne Vainikainen kertoo.
Aiemmin listan laatiminen vei keittiömestarilta tai ravintolapäälliköltä tunteja.
Antell on hyödyntänyt tekoälyä lounaslistojen laatimisessa viime vuodesta lähtien. Tavoitteena on ollut paitsi nopeuttaa listojen tekoa, myös monipuolistaa niitä ja vähentää ruokahävikkiä.
– Alussa kaikki ei mennyt kuin Strömsössä. Keittiömestarien piti todella paljon korjailla tekoälyn tekemiä listoja, virheitä ja kummallisuuksia oli paljon. Lisätyötä on koitunut myös mittaamisesta. Nyt punnitsemme kaiken tarjolle menevän ja kaiken yli jääneen ruuan. Henkilöstöllä oli aluksi kokeilusta aika paljon negatiivista sanottavaa, Vainikainen kertoo.
Vähitellen kone on kuitenkin oppinut. Mitä enemmän dataa menekistä ja hävikistä se saa, sitä paremmin se osaa suunnitella listat. Vainikainen uskoo, että ajan mittaan tekoälyn käyttöönotto on kannattava satsaus.
Antellin ruokalistat on vain yksi esimerkki teknologian hyödyntämisestä työelämässä. Käytännössä teknologiaa on ympärillämme lähes kaikkialla. Esimerkiksi paljon puhuttua tekoälyä on niin auton peruutustutkissa ja navigaattoreissa kuin puhelinsovelluksissa ja sosiaalisessa mediassa.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos povaa teknologian, digitalisaation, automaation ja tekoälyn leviävän työelämässäkin aina vain uusille alueille.
Luvassa tehokkaampia ja helppokäyttöisempiä laitteita
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila ennustaa, että tulevaisuudessa teknologia muuttaa työtä SAK:laisilla aloilla maltillisesti ja vähitellen. Laitteet ja sovellukset kehittyvät koko ajan hieman tehokkaammiksi ja helppokäyttöisemmiksi.
– Kehitys lienee melko tasaista, ellei tapahdu jotain yllättävää. Esimerkiksi korona oli työelämälle iso mullistus. Etäpalaverit Zoomeineen ja Teamseineen tulivat ryminällä myös monen duunarin työpäivään, Antila sanoo.
Tulevaisuuden työelämään paneutunut futuristi Elina Hiltunen arvioi, että suorittava työ ei ole katoamassa. Duunariammatteja on tulevaisuudessakin. Tosin osa työtehtävistä katoaa ja tilalle syntyy uusia.
– Vaaravyöhykkeellä on kaikki työ, joka on automatisoitavissa. Esimerkiksi perinteinen kauppojen kassatyö vähentynee merkittävästi. Tulevaisuudessa saatamme vain kävellä kaupasta ostoksinemme ulos, maksu menee tilitä automaattisesti. Samoin vaikkapa kodinkonemyyjiä tarvittaneen vähemmän, kun chattibotti vastailee asiakkaan kysymyksiin laitteen ominaisuuksista, Hiltunen visioi.
Ihmisen ylivertainen ominaisuus on monipuolisuus
Kehityksellä voi kuitenkin olla rajansa. Emme ehkä koskaan näe robottia, joka pystyisi samaan kuin ihminen. Pystymme pesemään ikkunat, viikkaamaan lakanat, lakaisemaan lattiat ja pyyhkimään pölyt. Samoihin töihin tarvittaisiin useita erikoistuneita, kalliilla rahalla tehtyjä robotteja.
Monia käsityötä vaativia töitä ei voi ainakaan lähitulevaisuudessa korvata teknologialla. Timpurin tai kokin työhön tarvittaisiin sangen mutkikas laite. Samoin hoivatyö säilynee ihmistyönä.
Yllätyksiä voi toki tulla. Elina Hiltunen viittaa tieteiskirjallisuudessakin visioituihin parvirobotteihin. Pienet muurahaisen kaltaiset robotit voisivat kommunikoida keskenään ja tehdä yhdessä töitä, vaikkapa kitkeä rikkaruohoja puutarhasta.
SAK:n Juha Antila väläyttää myös mahdollisuutta, että automaation edetessä tuotannon suunta länsimaista halvempien kustannusten maihin voikin kääntyä päinvastaiseksi.
– Kun liukuhihnat katoavat ja työ tehdään entistä teknologia-avusteisemmin, tuotanto voikin siirtyä takaisin yhteiskunnallisesti vakaisiin, toimivan infrastruktuurin maihin, lähelle markkinoita ja kuluttajia, hän pohtii.
Uusi tekniikka kannattaa ottaa haltuun
Itse kukin voi myös varautua työelämän tuleviin muutoksiin. Elina Hiltunen tähdentää koulutuksen ja teknologiaosaamisen merkitystä.
– Teknologian kehittyminen tarkoittaa sitä, että meidän pitää jatkuvasti kehittää myös omaa osaamistamme. Uusi tekniikka kannattaa ottaa haltuun, sillä muutkin tekevät niin. Tätä taustaa vasten tuntuu aivan käsittämättömältä, että Petteri Orpon hallitus haluaa leikata aikuiskoulutuksesta, Elina Hiltunen sanoo.
Tulevaisuudessa alalla kuin alalla tarvittavia työelämätaitoja teknologiaosaamisen lisäksi ovat empatia sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä kulttuuritaidot. Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen korostunee monilla SAK:laisilla aloilla, joilla työskentelee paljon maahan muuttaneita.
– Perussivistys kuuluu myös niihin taitoihin, joita kaikki tarvitsevat. Tekoäly tuottaa jo nyt paljon väärää tietoa. Perustaitoihin kuuluu erottaa tosi tarusta. Muutoin meitä voidaan viedä kuin pässiä narussa, Elina Hiltunen sanoo.
Hän huomauttaa, että perustiedot auttavat myös tekemään töitä tyhmien koneiden kanssa. Lounaslistoja tekevä tekoäly ei oppisi tekemään fiksuja listoja ilman, että ravintola-alan osaava ammattilainen oikoo ja opettaa sitä.
Anu Vallinkoski
