Tunne on työhyvinvoinnissa todellisuutta tärkeämpi mittari
Melkein kaikilla on jonkinlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Harvemmin se tarkoittaa, että saamme kokonaan päättää, mitä teemme ja milloin, vaan enemmänkin miten ja missä järjestyksessä työ tehdään.
– Kyse ei ole niin sanotusti ”rakettitieteestä” eikä mistään sellaisesta asiasta, joka olisi mahdotonta toteuttaa jollakin toimialalla tai tietyn kokoisissa työpaikoissa, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila painottaa.
Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Matti Joensuu kiteyttää artikkelissaan vaikutusmahdollisuuksien merkityksen näin: ”Työntekijälle tärkeintä on hallinnan tunne omassa työssä. Hallinnan tunne on kokemusta siitä, että työ sujuu, on tasapainossa muun elämän kanssa ja on sopivan haastavaa – tuomatta mukanaan liiallista, uuvuttavaa kuormitusta”
– Eli työhyvinvoinnin kannalta vaikuttamisen todellinen määrä ei ole niin merkittävä kuin se, että työtekijä itse näkee vaikutusmahdollisuuksia olevan sopivasti, Antila kiteyttää.
SAK:n työolobarometri osoittaa, että suomalainen työelämä on kehittynyt hyvään suuntaan vaikutusmahdollisuuksien osalta. Erittäin tyytyväisten määrä on kasvanut 30 prosenttiin ja tyytymättömien määrä vähentynyt 12 prosenttiin.
Kun katsotaan tarkemmin, mihin vastaajat ovat tyytyväisiä, nousevat esille työmenetelmät, työnjako ja työtahti. Niihin täysin tyytyväisiä on suunnilleen joka neljäs. Eniten tyytymättömyyttä näyttää olevan siinä, miten työt jaetaan eri työntekijöiden kesken.
– Useilla meistä on omaa kokemusta tai käsitys siitä, mitä seuraa, kun ei tule kuulluksi itselleen tärkeissä asioissa. Seurauksina ovat turhautuminen, motivaatio-ongelmat ja jopa ajatus, että on hyödytön tai että minua tai työpanostani väheksytään, Juha Antila sanoo
Jos ihminen tuntee, ettei pysty vaikuttamaan työhönsä, se leimaa sekä suhtautumista työhön että siitä palautumista. SAK:n työolobarometrin mukaan vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömistä joka kolmas kärsii muistamisvaikeuksista, keskittymisvaikeuksista ja univaikeuksista. Tyytyväisistä näistä kärsivien osuus on vain kymmenes.
– Tämä ei yllätä. Pitkään jatkuessaan paha olo voi vaikuttaa jaksamiseen ja mielenterveyteen. Vaikutusmahdollisuudet työssä tai niiden puute vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, joka puolestaan on yhteydessä sekä työn tuottavuuteen että haluun olla ylipäätään työelämässä.
Suomessa puhutaan työurien pidentymisen tarpeesta, mutta siinä yhteydessä ani harvoin puhutaan niistä arkipäivän teoista, joilla työuran pituuteen voidaan vaikuttaa. Kun vuonna 2020 neuvoteltiin yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämisestä, SAK ehdotti muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa uusia työaikaratkaisuja, joilla työntekijä voisi nykyistä paremmin vaikuttaa työnsä määrään.
Jatkuva kiire pilaa kaiken
Kiireen kokemus on tämän päivän vitsaus suomalaisessa työelämässä. Yli puolet (55 %) työntekijöistä kokee työolobarometrin mukaan, että jatkuva kiire kuvaa heidän työtään hyvin tai melko hyvin.
Monien sekä kotimaisten että Euroopan laajuisten tutkimusten mukaan haittaavan kiireen tunne työssä on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia -julkaisu (pdf) kertoo, että 32 prosenttia palkansaajista ilmoittaa kiireen aiheuttavan erittäin tai melko paljon haittaavaa rasitusta työssä.
– Jos työn liiallinen määrä tai liian kireät aikataulut hallitsevat työpäivää, eivät vaikutusmahdollisuudet työn tekemisen järjestykseen tai työmenetelmiin paljon lämmitä, summaa Antila.
SAK:n tavoitteena ihmisen mittainen työ
SAK:n tavoitteena on ihmisen mittainen työ, ei yli- eikä alimittainen työ. Liian suuret tai liian vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat ongelma.
Liian suuret vaikutusmahdollisuudet voivat tarkoittaa tilanteita, joissa työnkuva ja muiden odotukset hajoavat liian laajalle, eikä työ enää pysy hallittavana. On tuntemus, että pää ei enää kestä.
– On myös tilanteita, joissa työntekijällä on vastuu asioista, joita hän ei osaa tai tunne riittävästi. Työntekijä voi kyllä vaikuttaa asioihin, mutta suunta on hukassa.
Työn ollessa ihmisen mittaista, se myös useimmiten maistuu. Vaikutusmahdollisuuksiinsa erittäin tyytyväisistä useampi kuin joka neljäs (29 %) koki työnsä muuttuneen aiempaa mielekkäämmäksi.
Toisessa ääripäässä ovat vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytymättömät. Heistä ainoastaan 6 prosenttia koki työn muuttuneen aiempaa mielekkäämmäksi. Sen sijaan yli kymmenkertainen osuus (62 %) koki työn mielekkyyden vähentyneen.
