SAK:n näkökulmasta esityksessä on myönteisiä kehitysaskeleita, mutta se jää myös osin vajaaksi. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet, esimerkiksi henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, eivät ole täysin toteutumassa.
– Alusta saakka meille on ollut tärkeää se, että henkilöstön vähennyksiin tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut eivät enää olisi teatteria, jossa päätökset on tehty jo etukäteen. Nyt jää epäselväksi, tuleeko tähän muutosta. Olemme esittäneet, että henkilöstön vaihtoehtoiset ratkaisut otetaan entistä paremmin huomioon henkilöstön vähentämisen yhteydessä, SAK:n työehto-osaston johtaja Heli Puura sanoo.
Positiivista uudistuksessa on täysin uusi jatkuvan vuoropuhelun malli. Sen ideana on, että yhteistoimintaa harjoitetaan myös hyvinä aikoina. Mallin mukaan osapuolilla on velvollisuus käydä vuoropuhelua yrityksen tilanteesta, näkymistä ja henkilöstöön vaikuttavista asioista. Tällöin voidaan paremmin varautua tuleviin muutoksiin ja huomioida esimerkiksi osaamistarpeet.
– SAK odottaa tulevalta vuoropuhelulta paljon ja toivomme, että se otetaan kaikenkokoisissa yrityksissä tosissaan. Vuoropuhelun avulla voidaan yrityksissä päästä parempaan yhteiseen tilannekuvaan ja suunnitella tulevaa. Sen avulla on myös mahdollisuus vaikuttaa positiivisella tavalla työllisyyteen.
Seuraavaksi yhteistoimintalain uudistuksessa seuraa avoin lausuntokierros, joka jatkuu 15.1.2021 saakka. Jatkovalmistelussa on tarpeen palata esityksen puutteisiin, joita on enemmän avattu esitykseen liitetyssä SAK:n ja Akavan yhteisessä lausumassa.